Siirry sisältöön

15 hakutulosta

Palvelusektorin säästöpotentiaalit 2011-2016 2017 Säästöpotentiaalit - Palvelusektori 1 Säästöpotentiaalit 2011-2016 Palvelusektori, yhteensä (1308 kohdetta) Nykyinen kulutus PALVELUSEKTORI Lämpöenergia 863 675 49 814 735 MWh/a €/a 141 756 8 410 378 MWh/a 16,4 % €/a 16,9 % MWh/a 7,9 % €/a 8,4 % Sähköenergia 650 532 57 420 716 MWh/a €/a 51 540 4 831 700 Vedenkulutus 2 495 001 m3/a 158
Teollisuuden säästöpotentiaalit 2011-2016 2017 Säästöpotentiaalit - Pk-teollisuus 1 Säästöpotentiaali 2011-2016 Pk-teollisuus, alle 10 GWh/a (54 kohdetta) Nykyinen kulutus TEOLLISUUS, Energiankäyttö < 10 GWh/a Lämpöenergia 121 533 6 856 370 MWh/a €/a 34 217 2 142 331 MWh/a 28,2 % €/a 31,2 % MWh/a 10,0 % €/a 10,4 % Sähköenergia 148 985 11 112 535 MWh/a 14 957 €/a 1 160 056 Vedenkulutus
Vedenkulutus on n. 135 milj. m3/a. Lämmön osalta keskimääräinen 4 % kulutussäästö vastaisi 508 GWh/a eli 15,3 milj. €/a (30 €/MWh) ja kiinteistösähkön osalta 5 % säästö 55 GWh/a eli 3,3 milj. €/a (60 €/MWh) ja veden osalta 15 % säästö 20 milj. m3/a eli 50 milj.
Toimenpiteellä saavutetaan seuraavat säästöt: Säästö lämmössä 3,0 MWh/a 80 EUR/a Investointi 0 EUR Takaisinmaksuaika 0,0 a 16 5.2.2 Vesikalusteiden käyttötottumuksen muutos Vedenkulutus on suhteellisen hyvää tasoa (128 l/vrk, asukas). Asukkaiden käyttötottumuksia voidaan pienentää tiedottamisella. Säästöpotentiaaliksi on arvioitu noin 4 % eli 5,5 l/vrk,asukas.
Nykyinen kulutus 2001 Lämpöenergia 300 MWh/a 10 000 EUR/a Kiinteistösähkö 30 MWh/a 1 000 EUR/a Vedenkulutus 3 000 m3/a 6 000 EUR/a Kustannukset yhteensä 17 000 EUR/a Säästöpotentiaali Kokonaisinvestointi 20 500 MWh/a EUR/a 7 % 5 % 500 EUR 1 50 MWh/a EUR/a 3 % 5 % 200 EUR 200 m3/a 7 % 500 EUR/a 8 % Säästöt yhteensä 300 EUR 1 050 EUR/a 6 % Investoinnit yhteensä 1 000 EUR Energiakustannukset
Kaappikoneen vedenkulutus on laskettu arvioidun lauhdelämmön ja lauhdeveden oletetun ∆T:n avulla. Edellisessä raportissa ei ole esitetty kulutusjakautuma-arviota. Taulukko 10 Veden laskennallinen kulutusjakauma kohteittain.
Mo�van ja työtehoseuran Kestävä veden käytö -projek�n kyselytutkimuksen mukainen vedenkulutuksen määrän jakautuminen ko�talouksissa vuonna 2020 Litraa henkilöä kohden vuorokaudessa Alle 50 l/hlö/vrk 50–99 l/hlö/vrk 100–149 l/hlö/vrk 150–199 l/hlö/vrk 200–299 l/hlö/vrk 300 l/hlö/vrk tai enemmän Prosen�osuus 7 41,8 34,7 11 4 1,5 Vedenkulutus m3 Vuosi tammi helmi maalis MOTIVA OY | PIENTALON
Sähkön vuotuinen keskihinta ilman perusmaksuja on 76,05 €/MWh (alv 22 %). 15 Vedenkulutus 2.5 Taulukko 10 Veden mitattu kulutus ja ominaiskulutus vuosittain Veden kulutus 2000 2001 2002 Veden kulutus (m3/a) 831 837 727 Ominaiskulutus (dm3/rm3) 258 260 225 900 800 m3/a 700 600 500 400 300 200 100 0 2000 2001 2002 Veden kulutus (m3/a) Kuva 6 Veden mitattu kulutus vuosittain Vuonna 2002
Nykyinen paineilman kulutus 2004 Sähköenergia MWh/a EUR/a Kulutukset yhteensä EUR/a 22 Säästöpotentiaali Sähköenergia MWh/a EUR/a tCO2/a Lämpöenergia MWh/a EUR/a tCO2/a Vedenkulutus m3/a EUR/a Säästöt yhteensä EUR/a tCO2/a Kokonaisinvestointi % % % EUR EUR EUR Investoinnit yhteensä EUR Taulukko 2.
Mikäli jäähdytyksen tuotannon lauhdutuksessa tai suoraan jäähdytyksessä käytetään käyttövettä tai muuta maksullista vettä, esitetään taulukossa jäähdytysjärjestelmän lauhdutuksen mitattu tai laskennallisesti arvioitu vedenkulutus tarkasteluvuotena (Vesi taulukossa 1). Taulukossa 2 esitetään ehdotettavat toimenpiteet jäähdytysjärjestelmän energiankulutuksen vähentämiseksi.