Kompressorin avulla voidaan tyypillisesti lämmittää lämmitys- ja käyttövettä +55C:een saakka, mutta lisälämpö on tuotettava sähkövastuksilla. Ilma-vesilämpöpumppu soveltuu paremmin lattialämmitykselle kuin vesikiertoiselle patteriverkostolle. Kovimmilla pakkasilla ilma-vesilämpöpumppu saattaa myös sammuttaa itsensä, joten jokin rinnakkainen lämmitysjärjestelmä tulee olla.

Kuva: Jari Aalto, Motiva Kuva 3 Esimerkkijakauma sähkönkäytön jakautumisesta sähkölämmitteisessä rivitaloasunnossa kWh 2000 1500 lämmitys 1000 vedenlämmitys kotitaloussähkö 500 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 kuukausi Lähde: Kotitalouksien sähkönkäyttö 2011 –tutkimusraportti, Adato Energia Oy Lisätietoja: • www.motiva.fi/sahkolammitys Urho Kekkosen katu 4–6 A PL 489 00101 Helsinki Puhelin

Patteriverkosto kuntoon – ohjeita patteriverkoston perussäädön tilaajalle Patteriverkosto kuntoon – ohje taloyhtiöille Lämmitys on taloyhtiöiden suurimpia kustannuksia. Energiankäytön kannalta lämmitysverkoston epätasapaino ja siitä aiheutuvat suuret lämpötilaerot rakennuksen eri osissa aiheuttavat turhan kulutuksen lisäksi huonot asuinolosuhteet.

Rakennuksen lämpöhäviöiden vertailukohtana on lämmönkulutus (tilojen + ilmanvaihdon lämmitys) ilman ilmalämpöpumppua. Ilma-ilmalämpöpumpulla varustetun rakennuksen lämmönkulutus on lämmitysjärjestelmän lämmöntuotto (tilojen + ilmanvaihdon lämmitys) lisättynä lämpöpumpun lämmöntuotolla.

Ilmanvaihdon osalta on huomioitava, että lämmöntalteenoton jälkeen loppu tuloilman lämmitys asetettuun arvoon, esimerkiksi noin 17 celsiusasteeseen asti, tapahtuu ilmanvaihtokoneessa olevalla sähkövastuksella. Vaikka tilat muuten lämpiäisivätkin ilmalämpöpumpuilla, kuluu sähköä myös tuloilman lämmittämiseen – sitä enemmän mitä heikompi lämmöntalteenoton hyötysuhde on.

Lämmitys- ja käyttövesiverkostojen oikeiden painetasojen määrittely Lämmitysjärjestelmän painetaso kiertovesipumpun imussa on 2,6 bar. Paine taso on hyvä ja riittävä. Käyttövesiverkostossa ei ole paineenalennusventtiiliä.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että korjataan vaurioituneet tai kuluneet osat oikeaan aikaan ja oikealla tavalla ja ylläpidetään lämmitys- ja muita järjestelmiä niin, että esimerkiksi kiinteistön sisälämpötila pysyy taloyhtiön tavoittelemalla tasolla. Erilaisiin huolto- ja korjaustoimenpiteisiin on suositeltavaa varautua, jolloin puhutaan suunnitelmallisesta kiinteistönpidosta.

säätöventtiilien toimintakokeet: Venttiilimoottoreiden kiinni ajaminen ja tarkistaminen että virtausta venttiilien läpi ei ole Kaukolämmön siirtimien toimintakunnon tiiviyden varmistaminen (ettei levylämmönsiirtimissä ole vuotoa) Paisunta-astioiden esipaineiden arvioiminen ja riittävän esipaineen varmistaminen kiinteistön tarpeeseen nähden Hälytysrajojen oikeellisuuden varmistaminen ja lämmitys

Lämmitys ei hitaasta reagointinopeudestaan johtuen pysty säätymään nopeasti ja valaistuksen hyödyntäminen jää vähäiseksi. Vaikuttavatko energiansäästölamput verkkosähköön? Erilaisten kodin elektroniikkalaitteiden ja loistelamppujen aiheuttamista verkkohäiriöistä (yliaalloista) on puhuttu jo pitkään.

sovelletaan tämän asetuksen 10 §:ää. 12 § Teknisten järjestelmien toiminnan varmistaminen Rakennushankkeeseen ryhtyvän on rakennuksen vaipan tai sen merkittävän osan lisälämmöneristämisen tai ilmanpitävyyden parantamisen taikka ikkunoiden uusimisen tai niiden energiatehokkuuden parantamisen yhteydessä tai ilmanvaihtoa parantavien toimenpiteiden jälkeen todennettavasti varmistettava lämmitys