Rakennuksen lämpöhäviöiden vertailukohtana on lämmönkulutus (tilojen + ilmanvaihdon lämmitys) ilman ilmalämpöpumppua. Ilma-ilmalämpöpumpulla varustetun rakennuksen lämmönkulutus on lämmitysjärjestelmän lämmöntuotto (tilojen + ilmanvaihdon lämmitys) lisättynä lämpöpumpun lämmöntuotolla.

Ilmanvaihdon osalta on huomioitava, että lämmöntalteenoton jälkeen loppu tuloilman lämmitys asetettuun arvoon, esimerkiksi noin 17 celsiusasteeseen asti, tapahtuu ilmanvaihtokoneessa olevalla sähkövastuksella. Vaikka tilat muuten lämpiäisivätkin ilmalämpöpumpuilla, kuluu sähköä myös tuloilman lämmittämiseen – sitä enemmän mitä heikompi lämmöntalteenoton hyötysuhde on.

Lämmitys- ja käyttövesiverkostojen oikeiden painetasojen määrittely Lämmitysjärjestelmän painetaso kiertovesipumpun imussa on 2,6 bar. Paine taso on hyvä ja riittävä. Käyttövesiverkostossa ei ole paineenalennusventtiiliä.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että korjataan vaurioituneet tai kuluneet osat oikeaan aikaan ja oikealla tavalla ja ylläpidetään lämmitys- ja muita järjestelmiä niin, että esimerkiksi kiinteistön sisälämpötila pysyy taloyhtiön tavoittelemalla tasolla. Erilaisiin huolto- ja korjaustoimenpiteisiin on suositeltavaa varautua, jolloin puhutaan suunnitelmallisesta kiinteistönpidosta.

Lämmitys ei hitaasta reagointinopeudestaan johtuen pysty säätymään nopeasti ja valaistuksen hyödyntäminen jää vähäiseksi. Vaikuttavatko energiansäästölamput verkkosähköön? Erilaisten kodin elektroniikkalaitteiden ja loistelamppujen aiheuttamista verkkohäiriöistä (yliaalloista) on puhuttu jo pitkään.

säätöventtiilien toimintakokeet: Venttiilimoottoreiden kiinni ajaminen ja tarkistaminen että virtausta venttiilien läpi ei ole Kaukolämmön siirtimien toimintakunnon tiiviyden varmistaminen (ettei levylämmönsiirtimissä ole vuotoa) Paisunta-astioiden esipaineiden arvioiminen ja riittävän esipaineen varmistaminen kiinteistön tarpeeseen nähden Hälytysrajojen oikeellisuuden varmistaminen ja lämmitys

sovelletaan tämän asetuksen 10 §:ää. 12 § Teknisten järjestelmien toiminnan varmistaminen Rakennushankkeeseen ryhtyvän on rakennuksen vaipan tai sen merkittävän osan lisälämmöneristämisen tai ilmanpitävyyden parantamisen taikka ikkunoiden uusimisen tai niiden energiatehokkuuden parantamisen yhteydessä tai ilmanvaihtoa parantavien toimenpiteiden jälkeen todennettavasti varmistettava lämmitys

Lämmitys ja noin 50 %:in sisäilman suhteellinen kosteus tehostavat kuivumista. Betonirakenteiden kosteus on aina mitattava ja riittävä kuivuminen varmistettava ennen niiden pinnoittamista. Työn laatu vaikuttaa vuosikymmeniä - älä hätäile.

Energian käytön tehokkuuden kannalta lämmitys kannattaa siirtää mahdollisimman paljon varsinaisille huonetilojen lämmittimille, jotka ovat tarkkasäätöisempiä ja hyödyntävät ilmaislämmöt ja sisäiset lämpökuormat paremmin kuin ilmanvaihtokone. Tällöin tuloilman jälkilämmityksen asetusarvo kannattaa säätää mahdollisimman alhaiseksi viihtyvyyden kärsimättä.

Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt, perusteet Rakennustyömaan energia ja kosteus Johdanto Lämmön siirtyminen Ilmankosteus, kastepiste Lämmön ja kosteuden riippuvuuksia 2019 Energiatehokas rakentaminen - Perusteet 2 Rakennustyömaan lämmitys Työmaata lämmitetään, jotta: betonin lujuus kehittyy rakenteet kuivuvat luodaan hyvät asennusolosuhteet 2019 Energiatehokas rakentaminen