Vesikiertoinen sähkölämmitys ja ilmalämpöpumput + avaralla pohjaratkaisulla varustetussa kodissa ilmalämpöpumput voivat tuottaa pääosan tilojen lämmityksestä + suhteellisen edullinen investointi + sähkökattila on pitkäikäinen ja huoltotarve on pieni – korkea energiankulutus ja energiakustannukset, jos lämpöpumput eivät kykene tuottamaan pääosaa lämmitystarpeesta – käyttövesi joudutaan

Asuinrakennusten energiankulutus (Tilastokeskus 2016).

Järjestelmien toimintaa on seurattava, kuten ilmanlaatu, lämpö ja kosteus mahdollisesti hiilidioksidi, ilmamäärät, ilman virtaus,… energiankulutus huoltotoimenpiteet kuten ilmanvaihdon suodattimien puhtaus. Käyttötottumuksilla on suuri vaikutus energian kulutukseen, käyttäjille on annettava käytön opastus ja neuvontaa.

Sisältö ei siis ole täysin sama kuin Tilastokeskuksen energiatilaston taulun 8.1. asumisen energiankulutus, vaikka luokittelukäsitteet ovat samat. Taulukossa 4 tarkastellaan kokonaisuutta ruoanlaitto, kodin sähkölaitteet ja valaistus. Tämän ryhmän kulutus asuntojen sähkönkäytöstä oli vuonna 2011 41 %. Vuonna 2006 osuus oli korkeampi 46 %.

Jäljelle jäävä energiankulutus muodostuu varsinaisen lämmitysjärjestelmän energiankulutuksesta ja lämpöpumpun sähkönkulutuksesta. Energiansäästö riippuu rakennuksen lämmöntarpeesta ja lämpöpumpun ominaisuuksista. Kaksikerroksisella rakennuksella tarkasteltiin myös sääolosuhteiden vaikutusta ilma-ilmalämpöpumppujen toimintaan.

Niiden käyttö on yksinkertaista, mutta energiankulutus melko suurta ja lämmitysteho jää pieneksi. Kuumailmapuhaltimien lämpötilaa ja ilmavirtaa pystytään säätelemään. 3.1.5 Nestekaasulämmitys Nestekaasulämmityksessä tehon määrä saadaan aikaiseksi suhteellisen pienikokoisilla lämmittimillä ja säiliöillä.