Kohdetiedot • Sijainti: Helsinki • Neljä asukasta • Rakennusvuosi: 1998 2 2 • Lämmitetty kerrosala 227 m ja 25 m • Lämmitystapa: varaava vesikiertoinen lattialämmitys ja varaava takkaa • Koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotolla • Kokonaisenergiankulutus noin 15 500 kWh/a kWh Kokonaisenergiankulutus 30000 25000 20000 15000 1) 1) 1) 1) 2) 2) 2) 2) 2009 2010* 2011 10000 5000 0 2003

Siitä saatu tarkka kuva sähkönkulutuksen jakautumisesta Kohdetiedot • Sijainti: Helsinki • Kaksi asukasta • Rakennusvuosi: 1993 2 • Rivitalohuoneisto 120 m • Lämmitystapa: osittain varaava lattialämmitys osassa tiloja, suora sähkö seinälämmittimillä makuuhuoneissa, suora lattialämmitys märkätiloissa • Koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotolla • Kokonaissähkönnkulutus noin 11 000 kWh

Monessa kerrostalossa hyödynnetään poistoilman lämmöntalteenottoa poistoilmalämpöpumppuratkaisulla. Optimaalista on suunnitella ilmanvaihto ja lämmitysratkaisu kokonaisuutena.

Lisäksi taloyhtiö on otollinen lämmöntalteenottoon, koska virtaamat puhaltimissa ovat suuret. Suosittelemme selvittämään aurinkopaneelien käyttöönoton kannattavuuden. Katon kantavuus tulee selvittää tässä yhteydessä.

Muista käyttää lämmöntalteenoton kesä- ja talviasentoja oikein, jos kyseiset säädöt ovat olemassa. Miten muodostuu kotitalouden energia- ja vesilasku? Seuraavassa on havainnollistettu kahden esimerkin avulla energia- ja vesikustannuksia kotitalouksissa.

Lämmöntalteenotto edellyttää rakennuksen ilmatiiveyttä. Lämmöntalteenotto (LTO) Levylämmönvaihdin Neulalämmönsiirrin Pyörivä lämmönsiirrin Lämmön talteenotto Lämpötilahyötysuhteet (maksimi) pyörivä lämmönsiirrin yli 60-80 % vastavirtalevylämmönsiirrin 60-80 % ristivirtalevylämmönsiirtimet: 50-70 % Nestekiertoinen LTO 40-60 % Lämpöhyötysuhde ≠ vuosihyötysuhde.

Tyyppipientalo on varustettu koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmällä, jossa on poistoilman lämmöntalteenotto (LTO). LTO:n vuosihyötysuhteen oletettiin normitasolla olevan 45 % ja passiivitasolla 80 %. Simuloinnissa on oletettu, että keittiön ilmavirtoja voidaan tehostaa erillisellä liesituulettimella.

Vuoden 2008 alusta voimaan tulleissa rakentamismääräyksissä ilmanpitävyys kuuluu lämmönläpäisykertoimien ja lämmöntalteenoton ohella ns. lämpöhäviöiden tasauksen piiriin. Tavoitteena kuitenkin on, että hyvää ilmanpitävyyttä käytetään ensisijaisesti rakennuksen energiatehokkuutta parantavana tekijänä heikentämättä lämmöneristys- ja lämmöntalteenottotasoja.

Energiakorjaustoimintaa voivat edistää energiakorjausten suunnitteluosaaminen ja korjausrakentamiseen räätälöidyt tuotteet lämmöneristämiseen sekä ilmanvaihtoon ja lämmöntalteenottoon. Tästä yhtenä esimerkkinä voidaan mainita huoneistokohtaiset ilmanvaihtoratkaisut myös olemassa oleviin rakennuksiin.