Siirry sisältöön

29 hakutulosta

Tukilämmitys Liitettävissä vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään, lämmittää käyttövettä Aurinkolämpökeräimet kyllä Varaava tulisija kyllä, mallista riippuen Pellettitakka kyllä, mallista riippuen Ilmalämpöpumppu ei Öljylämmittäjän huolto- ja ylläpitovinkit Öljypolttimen ja -kattilan huolto on luvanvaraista toimintaa. Pidä huoltoväli sopivana laitteesi iästä ja kunnosta riippuen.
Myös tulisijan ahkera käyttö on vähentänyt sähkönkulutusta. Huomattava parannus energiatehokkuuteen saatiin vaihtamalla lämmönlähde. Vesikiertoinen lattialämmitys lämpenee nyt maalämmöllä sähkön sijaan. Tämän ansiosta kokonaisenergiankulutus on vähentynyt kolmanneksen ensimmäisen käyttövuoden aikana, vaikka runsas puun käyttö lämmityksessä on lopetettu.
Ilmalämpöpumppu riittää lämmitykseen kesän ja ainakin osan keväästä ja syksystä ja tulisijoja lämmitetään lisäksi tarvittaessa. Vesikiertopattereita käytetään lisäksi, kun muu lämmitys ei riitä. Mikä olisi järkevä lämmönlähde tällaisessa tapauksessa? Kaukolämpö ja maalämpö eivät ole mahdollisia. Vastaus: Varaajan koko suhteessa talon kokoon on suuri.
Hyödynnä tulisijaa, jos sellainen on. Yksi pinokuutio kuivaa polttopuuta vastaa noin 1 000 kWh ostoenergiaa. Puunpoltosta on eniten hyötyä keskitalvella ja kovilla pakkasilla. Ilmalämpöpumppu on lähes aina kannattava investointi tukilämmitykseksi. Säädä aina varsinainen lämmitys 3–4 °C matalammalle tasolle kuin pumppu. Opettele käyttämään laitetta energiatehokkaasti.
Teknisesti ja taloudellisesti kannattavia tukilämmitysmuotoja öljylämmityksen rinnalle ovat aurinkolämpö, ilma-vesilämpöpumppu, ilmalämpöpumppu sekä tulisija. Näillä voi vähentää öljynkulutusta, jos ei ole mahdollisuutta vaihtaa koko lämmitysjärjestelmää. Jos öljylämmityksestä halutaan kokonaan pois, kannattaa kohteeseen harkita myös maalämpöpumppua tai pellettilämmitystä. 5.
Paloteknistä saumamassaa käytetään tulisijojen ja uunin- luukkujen tiivistämiseen, se kestää  1200 °C:n lämpötilan. Osastoivien rakenteiden läpivientien tiivistyksissä käytetään tarkoitukseen testattuja palokatkomassoja. Polyuretaanimassa on vahva, joustava, ja se kiinnittyy kaikkeen. Sitä käytetään vain ulkotiloissa, koska siitä haihtuu isosyanaattikaasuja.
Huonekohtainen lämmitys, jossa lämpö tuotetaan huonetilassa tulisijassa tai sähköpattereiden tai lattialämmityskaapeleiden vastuksessa, on siis noin puolessa puulämmitteisistä ja valtaosassa sähkölämmitteisistä taloista.
Tämä rajoittaa ilmalämpöpumpun asetuslämpötilaa ja myös tulisijalla tuotettavaa nettolämmitysenergiaa. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa sanotaan: huoneilman lämpötila ei saa kohota yli 26 ºC, ellei lämpötilan kohoaminen johdu ulkoilman lämpimyydestä. Lämmityskaudella huoneilman lämpötilan ei tulisi ylittää 23–24 ºC.
Paine-eroja aiheuttavat mm. ilmanvaihtolaitteet, tuuli, tulisijojen käyttö ja lämpötilaerot. Koko rakennuksen tiiviystason määrittämisessä käytetään yleisesti painekoetta. Kokeessa tutkittavan rakennuksen ilmanvaihtoventtiilit ja muut rakennuksen vaippaan tarkoituksellisesti tehdyt aukot suljetaan ja tarvittaessa tiivistetään.