Sähkönkulutus noin 22 000 kWh vuodessa. Sähkö kuluu suurimmaksi osaksi veden lämmitykseen kolmen kuutiometrin varaajassa. Ilmalämpöpumppu riittää lämmitykseen kesän ja ainakin osan keväästä ja syksystä ja tulisijoja lämmitetään lisäksi tarvittaessa. Vesikiertopattereita käytetään lisäksi, kun muu lämmitys ei riitä. Mikä olisi järkevä lämmönlähde tällaisessa tapauksessa?

Kaikkiaan analysoitiin tietoja noin tuhannesta kohteesta; mm. noin 300 lämpöpumppua hyödyntävää kotitaloutta, yli 300 kotitalouden sähkönkulutustiedot • Aktiivista viestintää tuloksista: casekortteja, artikkeleita ja tiedotteita, verkkoaineisto, luentoja ja esityksiä, vierailuja • Työkalu energiayhtiöiden asiakaspalvelun tueksi Tiedon ja asiantuntijuuden jakamista • yhteistyöryhmissä Sähkönkulutus

Vuotuinen sähkönkulutus on 20-22 000 kWh. Lämmitysmuotona on 3 m 3 varaajaan kytketty vesikiertoinen lattialämmitys. Varaajalla lämmitetään myös käyttövesi. Varaaja lämpiää yösähköllä. Lisälämmityksenä on poltettu myös puuta takassa ja kiukaassa. Kannattaako nykyinen varaaja säilyttää vai olisiko maalämpö tai ilma-vesi -lämpöpumppu parempi vaihtoehto?

hyötysuhdetta – edellyttää toimenpideluvan kunnalta – ei yleensä mahdollinen pohjavesialueella Ilma-vesilämpöpumppu + voi korvata öljy- tai maakaasulämmityksen kokonaan yhdessä sisäyksikköön kytkettyjen sähkövastusten kanssa + erinomainen öljyn tai maakaasun rinnalla hybridilämmityksenä + hyvä valinta uuteen lattialämmityskohteeseen + edullisempi hankkia kuin maalämpö – maalämpöä korkeampi sähkönkulutus

ja ratkaisuista laitekaupalle sekä rakennustarviketeollisuudelle Huhtikuu 2010 Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari Taustatietoa sähkölämmityksestä • Suomessa on noin 620 000 sähkölämmitteistä pientaloa (Adato Energian arvio) • Sähkölämmittäjät ovat suuri yhtenäinen käyttäjäryhmä, jonka kulutus on lähes 10 TWh/a eli n. 10 % Suomen koko sähkön kulutuksesta • Yksittäisen kohteen sähkönkulutus

Suuri sähkönkulutus lisää vastaamisen todennäköisyyttä. Sähkölämmittäjät ovat aiemmissa tutkimuksissa vastanneet muita pientaloissa asuvia todennäköisemmin. Nyt tähän ryhmään liittyivät maa- ja ilma-vesilämpöpumpuilla lämmittävät taloudet.

Yhteenveto ja johtopäätökset Tässä raportissa on esitetty kolme erilaista menetelmää, joilla ilma-ilmalämpöpumpun nettotuotto, vuosilämpökerroin ja sähkönkulutus voidaan määrittää: 1. Yksinkertainen energiamerkintään tukeutuva menetelmä, jossa ilmailmalämpöpumpun nettotuotto määritellään kiinteänä prosenttiosuutena asunnon tilojen ja ilmanvaihdon lämmitysenergiatarpeesta.

Rakentamiseen kuuluvat rakennustoiminnan tilastoitu polttoainekäyttö ja sähkönkulutus sekä arvio rakennusmateriaalien valmistuksen kulutuksesta. Rakentamisen ja rakennusmateriaalien energiankulutuksen osuus on epävarma, mutta sitä voitaneen pitää suuntaa-antavana. Rakennusten lämmitykseen käytettiin 25 % energiasta Suomessa vuonna 2015 (kuva 1, Tilastokeskus 2016). 13 Kuva 1.