Lämmin käyttövesi vaikuttaa merkittävästi kiinteistön energiankulutukseen ja siten myös asumisen hiilijalanjälkeen. Nämä asiat muuttuvat: Moniasuntoisiin uudisrakennuksiin asennettavien huoneistokohtaisten vedenkulutusmittareiden on oltava etäluettavia. Vanhoihin taloyhtiöihin on asennettava etäluettavat mittarit seuraavan putkiremontin yhteydessä.

Vesikiertoinen sähkölämmitys ja ilmalämpöpumput + avaralla pohjaratkaisulla varustetussa kodissa ilmalämpöpumput voivat tuottaa pääosan tilojen lämmityksestä + suhteellisen edullinen investointi + sähkökattila on pitkäikäinen ja huoltotarve on pieni – korkea energiankulutus ja energiakustannukset, jos lämpöpumput eivät kykene tuottamaan pääosaa lämmitystarpeesta – käyttövesi joudutaan

Lämpötilakerrostuman hyötysuhteen määrittäminen on esitetty ympäristöministeriön oppaassa Lämmitysjärjestelmät ja lämmin käyttövesi – laskentaopas (2011).

Sitä mitattiin systeemitehokkuudella, joka kuvaa paljonko käytetystä sähköstä saatiin tuotettua lämpöä ja lämmintä käyttövettä. Poikkeaminen merkitystä arvioitiin niiden aiheuttamalla tehokkuusmenetyksellä suhteessa systeemitehokkuuteen, joka maalämpöpumpuille oli keskimäärin 2,39 ja ilma-vesilämpöpumpuille 1,82.

KULUTUS kWh/m² kWh/m² säätöhäviöt siirto- ja tuotantohäviöt SÄHKÖN TUOTANTO LÄMMÖN KEHITYS huoneisto- ja kiinteistösähkö ostettava taloussähkö LÄMPÖÄ PASSIIVISESTI 50 aurinko, ihmiset, huoneisto- ja kiinteistösähkö ja vesi 195 lämpöä aktiivisesti, aurinko ja tuuli ostettava varsinainen lämmitysenergia ostettava lämmitysenergia HYÖTYLÄMMITYSENERGIA lämmitysjärjestelmä (165) lämmin käyttövesi