RAKENTEELLINEN ENERGIATEHOKKUUS KOR JAUSRAKENTAMISESSA O p as Tuomo Ojanen Esa Nykänen Kari Hemmilä Tiiv is telmä Tässä oppaassa esitetään asuinrakennusten rakenteiden korjausrakentamisessa huomioon otettavia asioita. Tavoitteena on selkeyttää korjausten yhteydessä tehtävän rakenteellisen energiatehokkuuden parantamisen hyötyjä.

Rakenteiden ilmatiiveys ja energiatehokkuus 4.1 Rakennusten energiatehokkuus Rakennusten energiatehokkuuden keskeisimpiä tekijöitä ovat lämmöneristeiden määrä ja rakenteiden ilmatiiveys sekä talotekniikan oikeanlainen toiminta. Lämmöneristeen määrä on nykyään ulkoseinissä noin 200 millimetriä ja yläpohjissa noin 400 millimetriä mineraalivillaa.

Energian kokonaiskulutuksen kulmakivet Pientalon energiatehokkuus muodostuu rakennuksen, teknisten järjestelmien ja käyttäjän toimien kokonaisuudesta. Tämän kokonaisuuden hallinta on ratkaisevaa, kun tavoitellaan energiansäästöä. Myös asujien omilla toimilla on suuri vaikutus kokonaisuuteen.

Tarvekartoitus Energian säästö ja energiatehokkuus Esimerkkejä tarpeista • Rakennuksen lämmitys- ja sähköenergian liian suuren kulutuksen pienentäminen • Kiinteistöön halutaan omaa uusiutuvan energian tuotantoa ja sen käyttöä ohjaava automaatiota • Veden käyttöä halutaan järkevöittää Tarpeet omassa taloyhtiössämme: Kiinteistön ylläpito ja toimintahäiriöiden havaitseminen Esimerkkejä

Poistoilma-lämpöpumppu soveltuu parhaiten pieneen tai keskikokoiseen uudistaloon, jossa on matalaenergia tai passiivitason energiatehokkuus. Elvari on Motivan koordinoima yhteistyöhanke, jolla tehostetaan sähkölämmitteisten pientalojen energiankäyttöä.

Mikä on asumistyylisi energiatehokkuus? Tee testi! Muista vastata rehellisesti! Viihde-elektroniikka Viihde-elektroniikkaa (televisiot, tietokoneet, digilaitteet, pelikonsolit) on kodeissa yhä enemmän. Lähes kaikki laitteet kuluttavat virtaa käytön lisäksi myös valmiustilassa (stand by -tila). Viihdeelektroniikka kuluttaa kotitaloussähköstä n. 12 %.

Käytetyt menetelmät ja laskentatapausten reunaehdot Ilma-ilmalämpöpumpuilla on toisistaan poikkeavia lämmitysominaisuuksia erityisesti niiden energiatehokkuus- ja lämmitysteho-ominaisuuksien mukaan.

Energiatehokkuus on myös keskeinen EU:n tavoite. Esimerkiksi energiapalveludirektiivi asettaa jäsenmaille yleisen indikatiivisen säästötavoitteen 9 % yhdeksässä vuodessa direktiivin voimassaolojaksolla 2008–2016. Velvoitteen täyttyminen tulisi olla todennettavissa.