Sähkön osto (ei kulutus) kotonani 8.5.2019 Tuotanto 8.5. samassa mittakaavassa Sähkön osto ja tuotanto kuukausittain 2018 2016-2018 keskimäärin kulutus 21 400 kWh/v Aurinkosähkön tuotto 1 157 kWh/v, josta • 968 kWh käytettiin itse vähentämään ostoa • 189 kWh (16 %) myytiin Scale: Finland’s peak demand mid winter, ~15 GW ?

Esim. sähköllä tehty höyry on tässä päästötön vaihtoehto, mikäli hiilineutraalin sähkön hinta pysyy kohtuullisena. Ladattava lämpöakkuteknologia helpottaa sähkökustannusten optimointia 12 Tutkitut teollisuuskohteet Kenttäselvitykset 1. Boliden Kokkola 2. Boliden Kevitsa 3. Rudus Tuusula 4. Rudus Vanttila 5. Orion Espoo Kirjoituspöytäselvitykset 1. Umicore Kokkola 2.

Sähkösarakkeeseen on ilmeisesti tarkoitus laittaa ainoastaan laitesähkö, ei lämmitykseen käytettyä sähköä. Vastaus: Kyllä, vain laitesähkö. Lämmityksen käytetty sähkö esimerkiksi ilmanvaihtokoneen jälkilämmityspatterissa on lämmitystarpeen tyydyttämiseen. Ostoenergiassa se kuuluu sähköenergiaan.”

Sähkö: ____________MWh Kaukolämpö: ____________MWh Polttoaineet: ____________MWh Mikä:________________________________ Muu: ____________MWh Energiatiedot: (Kunta täyttää tarjouspyyntö- tai tukihakemusvaiheessa) Onko alueella sähkön erillistuotantoa? Kyllä (2) Ei (0) Ei tietoa (0) Onko alueella kauko-/aluelämmön tuotantoa?

Sähkön ja lämmön tuotanto Päästövähenemä 200 50 100 0 0 2018 2019 2020 2021 2022 Kuva 4.

hintoja ja tuomaan joustavuutta sähkö- ja kaukolämpöjärjestelmään.

Hankinnassa huomioitavaa:       pesuajan säätömahdollisuus  vähemmän likaisia astioita voidaan pestä lyhyemmällä pesuohjelmalla, jolloin säästyy aikaa, vettä ja energiaa käytönohjausjärjestelmä, joka pysäyttää koneen, mikäli pesulohkossa ei ole koreja  vähentää veden-, sähkön- ja pesuaineenkulutusta, ei hukkakäyntiä lämmöntalteenotto  säästää sähköä aikaohjattu astioiden palautusyksikön

Päästölaskennassa käytetään sähkön osalta Suomen valtakunnallista sähköntuotannon kasvihuonekaasujen päästökerrointa CO2data-palvelusta ja kaukolämmön osalta kaukolämpöyhtiökohtaista hyödynjakomenetelmällä laskettua kasvihuonekaasujen päästökerrointa.

Tällä mitataan sähkön käyttöä taloissa. F O 10. 11. 12. 13. 14. 15. 1. S S I 2. 3. L Ä M M I L I N E N A U R I N K O I N V E S I R I I 4. 5. T U U 6. S I E R G I A P A N E E L I T T T Ä Ä U T A K K I I T T A R I E N E R G I A L Ä M P Ö T I L A S A M M I T Y S E N E R G I C H P 8. U N L 7. 9. U E U L Ä M M T U V A 10. 11. S A U N O M I N E N 12. R U O K A H Ä V I 13.

. • Ko. kohteiden vuotuinen kokonaisenergiankäyttö on yhteensä 240 GWh, josta lämmön ja polttoaineiden osuus on 44 % ja sähkön osuus noin 56 %. • Yhteensä vuosina 1992-2016 on vastaavia pk-sektorin kohteita katselmoitu 628, joiden yhteinen vuotuinen kokonaisenergiankäyttö on 2 120 GWh. • Lämpöenergian ja polttoaineiden säästöpotentiaali on näissä kohteissa ollut keskimäärin 25 % (n.