Siirry sisältöön

112 hakutulosta

Todellisuudessa talvella lämmittämiseen kuluu siis enemmän sähköä päivässä ja kesällä vähemmän. Tämä laskenta antaa vain vuosikeskiarvon. b. Lisätietoa ja vinkkejä sähkönkäytön tehostamiseen kotona.
. • Selvitetään toiminnan nykyiset lähtöarvot: esimerkiksi sähkön ja lämmön energiankulutus, polttoaineen kulutus, kokonaiskustannukset, hiilidioksidipäästöt. Energiatehokkaimmat ratkaisut voivat jäädä huomiotta, jos kilpailutus tehdään halvimman hinnan perusteella. Energiatehokkuudeltaan parhaimpia vaihtoehtoja saa käyttämällä elinkaarikustannuksia osana vertailuperusteita.
Vähentyneen lämpökuorman vaikutus jäähdytysenergian tarpeeseen on tulevaisuudessa nykyistä helpompi määrittää, kun sähkön alamittauksia tulee lisää. Vanhoja valaisimia pitkäikäisemmät ledit tulevat säästämään myös valaisinten vaihdossa kuluvaa työaikaa. Toistaiseksi ledit eivät ole kuitenkaan tulleet vielä käyttöikänsä päähän.
Uudet kriteerit sisältävät sähkön sekä lämmön tai jäähdytyksen hankinnan tuotekategoriat. Hankintakriteereillä halutaan kannustaa julkisen sektorin toimijoita hankkimaan fossiilivapaata sähköä sekä uusiutuvilla energialähteillä tuotettua lämpöä tai jäähdytystä.
OSAT KÄYVÄT UUNISSA VÄHINTÄÄN KERRAN Valimolla on käytössä kaikkiaan kuusi maakaasulla ja kolme sähköllä toimivaa uunia. Valtaosaa uuneista käytetään yli tuhannen asteen lämpötiloissa. Vain kahdessa sähköuunissa valukappaleita käsitellään matalimmissa, 300–600 asteen, lämpötiloissa. Uunit ovat pääosin käytössä ympäri vuorokauden, viitenä päivänä viikossa.
Ohjelmistohankinnat – ei suurta ympäristökuormaa, mutta voivat vähentää esimerkiksi liikkumistarvetta tai fyysistä hoitotarvetta) 30. toukokuu 2023 KEINO-Osaamiskeskus KEINO-osaamiskeskus • Sähkön ja lämmön hankinta • Rakentaminen • Asumispalvelut • Henkilö- ja tavarakuljetuspalvelut • Henkilöautot • Laitehankinnat • Ruokapalvelut Kemikaalien ja haitallisten aineiden vähentäminen •
Lisäksi on muistettava, että paineilma tuotetaan sähköllä, josta suuruusluokaltaan 85- 90 % muuttuu lämmöksi ilman puristamisen yhteydessä ja vain n. 5…10 % käytetystä sähköstä saadaan hyötykäyttöön. Tätä puristuksessa syntynyttä lämpöä hyödynnetään tavallisesti tehtaalla lämmityksessä.
Wiljami Huuhtanen opiskelee sähkö- ja automaatiotekniikkaa ammattiopisto Keudassa ja suorittaa samalla opintoja ammattikorkeakoulusta: "Väylä-opinnot on ns. suora linja ammattikorkeakouluun; ilman pääsykokeita voi ilmoittautua jatkamaan opintoja. Siitä on jatkossa etua, jos aion jatkaa opiskelua."
Tähän tarkoitukseen lämpöpumput ovat potentiaalinen ja kilpailukykyinen vaihtoehto, koska lämmön hinta on tällä hetkellä suhteessa kalliimpaa kuin sähkö. Teollisuudessa lämpöpumput otettiin käyttöön 1970- ja 1980-luvuilla, lähinnä öljyn hinnannousun seurauksena.
Erilaiset energiayhteisöt on suunniteltu helpottamaan sähkön loppukäyttäjien investointeja uusiutuvaan energiaan sekä edistämään uusien toimintatapojen käyttöönottoa kuten kulutusjoustoon osallistumasta.