Uusiutuva energia Valtio, kunnat ja kuntayhtymät tuottavat ja hankkivat vuosittain mittavia määriä sähkö- ja lämpöenergiaa. Sähkömarkkinoiden avauduttua kuntien asema paikallisena energiantuottajana on muuttunut. Nykyisin kunnat voivat toimia energiantuottajina, hankkijoina tai molempina.

Mikäli kiinteistön energiankulutus (sähkö, lämpö) tai käytetyn veden määrä muuttuvat äkillisesti tai selittämättä, muutos voi johtua jonkin laitteen viallisesta toiminnasta tai esimerkiksi käyttövesi- tai lämmitysverkon vuodosta. Kulutusdataa kannattaa hyödyntää vaikutusten seuraamiseksi myös silloin, kun laitteiden energiankäyttöä pyritään tietoisesti tehostamaan.

Energiantuotannon hiilidioksidipäästöjen ja muiden ympäristövaikutusten näkökulmasta lämpöpumppuinvestointi on mielekkäin kohteissa, joissa on käytössä sähkö- ja öljylämmitys. Lämpöpumput jarruttavat lämmityskustannusten nousua Energianhinnat ovat nousseet pitkällä aikavälillä muutaman prosentin vuosivauhtia.

Energiatehokkuuden osa-alueita ovat: kiinteistöjen energiankäyttö (lämpö, sähkö, vesi); laitesähkö; liikkuminen (työasia-, virka- ja työmatkat); sekä muu energiankäyttö (esimerkiksi koneet). Suunnitelman eri vaiheissa organisaatiossa mietitään, miten ja millä toimenpiteillä energiatehokkuutta parannetaan.

Aurinkopaneeleilta omaa sähköä lataukseen Omakotitalon aurinkovoimala hyödyttää sähköauton latausta vähentämällä ostosähkön määrää ja vapauttamalla kapasiteettia lataukselle. Markkinoilla on ratkaisuja, joissa aurinkopaneelit, kotilatauspiste sekä muut tarvittavat sähkökomponentit muodostavat kokonaisuuden. Tällöin autoa voi ladata suoraan aurinkovoimalan tuottamalla sähköllä.

Pykälän toisen momentin mukaan suunnittelussa olisi otettava huomioon mahdollisuuksia sähkön huipputehon tarpeen pienentämiseksi ja sähkötehon ohjattavuuden parantamiseksi. Vaatimus olisi uusi. Sähkötehon huipputehon tarpeen pienentäminen ja sähkön kysyntäjouston lisääminen ovat olennaisia tekijöitä sähkön toimitusvarmuuden kannalta.

Sähkön pientuotanto Pienimuotoisen sähköntuotannon teho on tyypillisesti muutamia kymmeniä tai satoja kilowatteja tai korkeintaan muutamia megawatteja. Sähkömarkkinalain pienimuotoisen sähköntuotannon määritelmässä pientuotanto on alle 2 MVA. Tuulivoima Tuulivoiman tuotantoon soveltuvia alueita on rannikoilla, merialueilla, tuntureilla ja monin paikoin myös sisämaassa.

Lämpökerroin kuvaa hyötysuhdetta Lämpöpumpun hyötysuhdetta kuvaa lämpökerroin, joka kertoo kuinka paljon enemmän lämpöä laite tuottaa verrattuna sen kuluttaman sähkön määrään. Jos lämpöpumpun lämpökerroin on esimerkiksi 3, on laitteen hyötysuhde 300 prosenttia. Tuolloin lämpöpumppu tuottaa lämpöä 3 kWh jokaista siirtotyöhön käyttämäänsä 1 kWh:n sähkötehoa kohti.

Energiatehokkuuden osa-alueita ovat: • kiinteistöjen energiankäyttö (lämpö, sähkö, vesi) • laitesähkö • liikkuminen (työasia-, virka- ja työmatkat) • muu energiankäyttö (esim. koneet) Suunnitelman eri vaiheissa jokainen organisaatio joutuu miettimään, miten toteuttaa toimenpiteitä energiatehokkuutensa parantamiseksi.

. • Tuella kompensoidaan päästökaupasta sähkön hintaan aiheutuvia välillisiä kustannuksia tietyille energiaa paljon käyttäville toimialoille. • Sen tavoitteena on ehkäistä hiilivuotoriskiä, turvata teollisuuden kustannuskilpailukykyä ja ohjata toiminnanharjoittajia kehittämään teollista tuotantoaan hiilineutraalimmaksi. • Vuoden 2022 lisätalousarviossa sähköistämistuelle on myönnetty