Mikäli kiinteistön energiankulutus (sähkö, lämpö) tai käytetyn veden määrä muuttuvat äkillisesti tai selittämättä, muutos voi johtua jonkin laitteen viallisesta toiminnasta tai esimerkiksi käyttövesi- tai lämmitysverkon vuodosta. Kulutusdataa kannattaa hyödyntää vaikutusten seuraamiseksi myös silloin, kun laitteiden energiankäyttöä pyritään tietoisesti tehostamaan.

EU:n oikeuskäytännön mukaan uusiutuva sähkö ja luomutuotteet ovat esimerkkejä tästä. Hankintayksikkö voi myös tarkkojen teknisten eritelmien sijaan asettaa tuotteelle tai palvelulle toiminnalliset ympäristötavoitteet. Tällöin tarjouspyynnössä ei määritellä miten tulos saavutetaan, vaan toimintatapa jää tarjoajien ehdottamaksi.

Uusiutuva energia Valtio, kunnat ja kuntayhtymät tuottavat ja hankkivat vuosittain mittavia määriä sähkö- ja lämpöenergiaa. Sähkömarkkinoiden avauduttua kuntien asema paikallisena energiantuottajana on muuttunut. Nykyisin kunnat voivat toimia energiantuottajina, hankkijoina tai molempina.

Energiatehokkuuden osa-alueita ovat: kiinteistöjen energiankäyttö (lämpö, sähkö, vesi); laitesähkö; liikkuminen (työasia-, virka- ja työmatkat); sekä muu energiankäyttö (esimerkiksi koneet). Suunnitelman eri vaiheissa organisaatiossa mietitään, miten ja millä toimenpiteillä energiatehokkuutta parannetaan.

Aurinkopaneeleilta omaa sähköä lataukseen Omakotitalon aurinkovoimala hyödyttää sähköauton latausta vähentämällä ostosähkön määrää ja vapauttamalla kapasiteettia lataukselle. Markkinoilla on ratkaisuja, joissa aurinkopaneelit, kotilatauspiste sekä muut tarvittavat sähkökomponentit muodostavat kokonaisuuden. Tällöin autoa voi ladata suoraan aurinkovoimalan tuottamalla sähköllä.

Energiakatselmukseen sisältyy kohteen lämmön, polttoaineiden, sähkön ja veden kannattavien säästömahdollisuuksien selvitys valittavan katselmustoiminnan ohjeiden osalta soveliaimman katselmusmallin mukaisesti sekä uusiutuvien energiamuotojen käyttömahdollisuuksien arviointi kohteessamme.

Energiatehokkuus – Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta (pdf) (1.9 MB) Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehon tarpeen laskenta, ohjeet 2018: Lämpöpumppujen energialaskentaopas (pdf) (1.5 MB) Lämmitysjärjestelmat ja lämmin käyttövesi -laskentaopas (pdf) (1.8 MB) Jäähdytysjärjestelmien energialaskentaopas (pdf) (308.7 KB) Aurinko-opas 2012 – Aurinkolämmön ja -sähkön

Sähkön pientuotanto Pienimuotoisen sähköntuotannon teho on tyypillisesti muutamia kymmeniä tai satoja kilowatteja tai korkeintaan muutamia megawatteja. Sähkömarkkinalain pienimuotoisen sähköntuotannon määritelmässä pientuotanto on alle 2 MVA. Tuulivoima Tuulivoiman tuotantoon soveltuvia alueita on rannikoilla, merialueilla, tuntureilla ja monin paikoin myös sisämaassa.

Lämpökerroin kuvaa hyötysuhdetta Lämpöpumpun hyötysuhdetta kuvaa lämpökerroin, joka kertoo kuinka paljon enemmän lämpöä laite tuottaa verrattuna sen kuluttaman sähkön määrään. Jos lämpöpumpun lämpökerroin on esimerkiksi 3, on laitteen hyötysuhde 300 prosenttia. Tuolloin lämpöpumppu tuottaa lämpöä 3 kWh jokaista siirtotyöhön käyttämäänsä 1 kWh:n sähkötehoa kohti.

Ilmatieteen laitos ylläpitää jatkossa viranomaisena Tuuliatlas-tietokantaa ja sen sähköistä käyttöliittymää. Jäätämisennuste liitetty tuuliatlakseen Suomen oloissa tuulivoimalan turbiinin lavat voivat jäätyä, jolloin puhutaan jäätämisestä.