standardoitu tiedonsiirtoprotokolla M-bus Avoin, kansainvälinen ja standardoitu tiedonsiirtoprotokolla Modbus Yleisesti käytetty tiedonsiirtoprotokolla, ei kuitenkaan standardoitu PIR Passive Infrared, passiivinen infrapuna RT-kortisto Rakennusalan tietopalvelu ja laatujärjestelmä kestävään rakentamiseen SRI Smart Readiness Indicator, rakennusten älyvalmiusindikaattori ST-kortisto Sähkö

Harkka-harjoitustyössä 2018‒2019 aineistoa kerättiin sähkö-, energia- ja talotekniikan ammattikorkeakouluopiskelijoiden harjoitustöiden avulla. Harjoitustyö on laadittu 2017 hankkeessa opiskelijoille kolmen ammattikorkeakoulun (Tampereen ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu) kanssa yhteistyönä.

Pyykin ja astioiden pesu voidaan ajastaa yön vähäisen sähkön käytön ajalle. Se vähentää energiayhtiön kustannuksia ja saattaa vaikuttaa sähkön hinnoitteluun. Nykyään kuluttajakin voi ostaa sähköä tuntitariffilla. Autolämmitysten ohjaus kellon ja ulkolämpötilan mukaan, sähköautojen lataus kello-ohjauksella halvan sähkön aikana.

Esimerkiksi poistoilmalämpöpumpulla voidaan vähentää lämmitysenergiankulutusta, mutta koska pumppu kuluttaa sähköä, nousee sähkönkulutus samalla jonkin verran.

Ammattikeittiölaitteet kuluttavat Suomessa sähköä kylmäsäilytykseen, ruoanvalmistukseen sekä astianpesuun vuodessa arviolta yli 65 miljoonan euron arvosta, noin 641 gigawattituntia. Kulutus vastaa keskikokoisen kaupungin vuotuista sähkönkulutusta.

Sähköautojen lataus Sähköautojen sähkön varastointipotentiaali riippuu sähköauton tyypistä. Täyssähköautoissa akuston koko on useita kymmeniä kilowattitunteja. Ladattavissa hybridiautoissa akusto on pienempi, sillä niissä on sähkömoottorin lisäksi polttomoottori.

Hankkeeseen osallistuivat: Aalto-yliopisto, ABB Oy, Beckhoff Automation Oy, Caverion Suomi Oy, Oy Danfoss Ab, Fidelix Oy, Helen Oy, KNX Finland ry, Leanheat Oy, Taloyhtiöt ja isännöitsijät – Ouman Oy, Smartecno, Suomen Aurinkosuojaus ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Talteka ry, Vallox Oy ja ympäristöministeriö Hankkeen toteutuksesta vastasi Motiva Oy yhteistyössä osallistujien

Lämmitysenergiana voidaan käyttää esimerkiksi sähköä, maalämpöä, kaukolämpöä tai pellettilämmitystä. Ilmakiertoisessa lattialämmityksessä lämmitysenergian lähdettä voidaan vaihtaa jälkikäteen. Ilmalämmitys Perinteisessä ilmalämmityksessä ilma lämmitetään keskitetysti ja ilma jaetaan huoneisiin ikkunoiden eteen lattiaan sijoitetuista säleiköistä.

Sähkön tavallista tarkempi kulutusmittaus auttaa ymmärtämään, mihin sähköä kuluu, jolloin mahdolliset säästötoimet osataan kohdistaa oikein. Lämmitystehon tai -energian mittauksessa tarvitaan tieto lämpöä kuljettavan nesteen lämpötilasta ja virtausmäärästä. Patteriverkon, lattialämmityksen tai käyttövesikierron kohdalla lämpötilamittaus on tehtävä meno- ja paluuputkesta.

Taloyhtiö tai kotitalous voi kilpailuttaa sähkössä sähkönmyynnin osuuden. Sähkön siirtohintoja ei pysty kilpailuttamaan, vaan ne määräytyvät sen mukaan, minkä sähköverkkoyhtiön alueella rakennus sijaitsee. Mistä vesilasku muodostuu? Vesilaitos laskuttaa taloyhtiöltä vesilaskussa: raakaveden (kylmä vesi) vesimaksun, jätevesimaksun ja perusmaksun.