OSAT KÄYVÄT UUNISSA VÄHINTÄÄN KERRAN Valimolla on käytössä kaikkiaan kuusi maakaasulla ja kolme sähköllä toimivaa uunia. Valtaosaa uuneista käytetään yli tuhannen asteen lämpötiloissa. Vain kahdessa sähköuunissa valukappaleita käsitellään matalimmissa, 300–600 asteen, lämpötiloissa. Uunit ovat pääosin käytössä ympäri vuorokauden, viitenä päivänä viikossa.

Ohjelmistohankinnat – ei suurta ympäristökuormaa, mutta voivat vähentää esimerkiksi liikkumistarvetta tai fyysistä hoitotarvetta) 30. toukokuu 2023 KEINO-Osaamiskeskus KEINO-osaamiskeskus • Sähkön ja lämmön hankinta • Rakentaminen • Asumispalvelut • Henkilö- ja tavarakuljetuspalvelut • Henkilöautot • Laitehankinnat • Ruokapalvelut Kemikaalien ja haitallisten aineiden vähentäminen •

Lisäksi on muistettava, että paineilma tuotetaan sähköllä, josta suuruusluokaltaan 85- 90 % muuttuu lämmöksi ilman puristamisen yhteydessä ja vain n. 5…10 % käytetystä sähköstä saadaan hyötykäyttöön. Tätä puristuksessa syntynyttä lämpöä hyödynnetään tavallisesti tehtaalla lämmityksessä.

Aurinkokeräimet (sähkö ja käyttöveden lämmitys) Automaatio- ja ohjausjärjestelmien lisääminen sekä tasapainotus ja säätö lasketaan toteutuneisiin kustannuksiin Kokonaisuuden suunnittelukustannukset kuuluvat tuen piiriin Muut tässä mainitsemattomat ja myös innovatiiviset ratkaisut joilla on merkitystä kokonaisuuteen Pienimuotoinen tuulivoima voi olla riskillinen tuettava, koska se saattaa

Vesi, m3 Lämpö, MWh Sähkö, MWh Kulutus 6225 m3 420 MWh 36 MWh Kulutus 157 l/hlö/vrk 196 kWh/m2/a 3,0 kWh/rm3/a Vertailuarvo 129 l/hlö/vrk * 250 kWh/m2/a (RT 103003) 3-4 kWh/rm3/a (RT 103003) * Vedenkulutuksen vertailuarvona on vuonna 2020 julkaistun Motivan ja Työtehoseuran vedenkäyttötutkimuksen keskimääräinen vedenkulutus rivi- ja kerrostalokohteissa, joissa vedenkulutuksesta ei laskuteta

Sähkön säästö ja kulutusjoustot ovat tehonneet. Energia-asioista vastaava elinkeinoministeri Mika Lintilä kiittää suomalaisia saavutetuista tuloksista, joilla on pystytty vastaamaan Venäjän aloittaman energiasodan haasteisiin.  

Tähän tarkoitukseen lämpöpumput ovat potentiaalinen ja kilpailukykyinen vaihtoehto, koska lämmön hinta on tällä hetkellä suhteessa kalliimpaa kuin sähkö. Teollisuudessa lämpöpumput otettiin käyttöön 1970- ja 1980-luvuilla, lähinnä öljyn hinnannousun seurauksena.

Sähkölämmitteisissä kiinteistöissä lämmitykseen liittyvät asiat voidaan käsitellä soveltuvin osin Lämmitys-otsikon alla ja kiinteistösähkön osuus Sähkö-osiossa. Kiinteistösähkön osalta selvitetään vähintään suurimmat kuluttajat, kuten esimerkiksi ulkovalaistus, käytävävalaistukset, autopistorasiat, sähkölämmitykset, sähkökiukaat, kylmäsäilytystilat ja pesulakoneet.

Elvari-ohjelmassa ovat olleet mukana Motiva Oy, Energiapolarryhmä, Energiateollisuus ry, Ensto, Glen Dimplex Nordic, Helsingin Energia, JE-Siirto Oy, Porvoon Energia, Ryhmä 4 (Järvi-Suomen Energia Oy, Kymenlaakson Sähköverkko Oy, PKS Sähkönsiirto Oy ja Savon Voima Verkko Oy), Scanoffice Oy, Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry ja Voimatori-ryhmä

Jos kaikkien Suomessa toimivien hiililauhdevoimalaitosten luonnonvesilauhduttimien painetta pitäisi likaantumisen vuoksi nostaa noin 1,5 kPa (noin 5 oC:n lämpötilan nousu) sähkön tuotannon hyötysuhde alenisi noin puoli prosenttiyksikköä. Tällöin hiiltä kuluisi alkuperäisestä sähkön tuotannon hyötysuhteesta riippuen runsas prosentti enemmän.