Energiakatselmuksen arviointi 2.1 Energiakatselmuksen tuloksellisuuden arviointi (Arvio: 4 = hyvin … 1 = heikosti; 0 = en osaa sanoa) Tuottiko energiakatselmus selkeän kuvan sähkön, lämmön ja veden kulutuksen jakautumisesta tärkeimpiin osakuormiin Kuvattiinko katselmuksessa energia- ja vesikustannukset kustannuskomponenteittain, tariffiperusteet ja energian hankintakustannusten vaihtelu

. • Selvitetään toiminnan nykyiset lähtöarvot: esimerkiksi sähkön ja lämmön energiankulutus, polttoaineen kulutus, kokonaiskustannukset, hiilidioksidipäästöt. Energiatehokkaimmat ratkaisut voivat jäädä huomiotta, jos kilpailutus tehdään halvimman hinnan perusteella. Energiatehokkuudeltaan parhaimpia vaihtoehtoja saa käyttämällä elinkaarikustannuksia osana vertailuperusteita.

Koodi Kohteita Rakennustyyppi (Tilastokeskus 1994) (kpl) % Lämpö Säästöpotentiaali Sähkö Vesi Kustannukset C Liikerakennukset 11 Myymälärakennukset 101 7,0 % 20 % 6% 6% 11 % 12 Majoitusliikerakennukset 31 2,1 % 25 % 8% 6% 16 % 13 Asuntolarakennukset 9 0,6 % 12 % 5% 3% 12 % 14 Ravintolat yms. 9 0,6 % 32 % 22 % 3% 20 % C Yhteensä 150 10 % 21 % 7% 6% 12 % D Toimistorakennukset 15 Toimistorakennukset

Sähköpostivaihto Ritva Kuusisto Timo Jodatin esitys: ”LAPUAN ALANURMON UUDEN KOULUN AURINKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄ (80 M2)”, Esitetty 27.3.2014 Porissa FENNOVOIMA-INVESTOINNIN ARVIOINTI, Pöyry Oyj, Sähkön spot-hinnan kehitys Suomessa. Energiateollisuus ry:n kaukolämpötilastot: http://energia.fi/tilastot/kaukolammon-hinnattyyppitaloissa-eri-paikkakunnilla Markku Tahkokorpi Utuapu Oy [4]

OSAT KÄYVÄT UUNISSA VÄHINTÄÄN KERRAN Valimolla on käytössä kaikkiaan kuusi maakaasulla ja kolme sähköllä toimivaa uunia. Valtaosaa uuneista käytetään yli tuhannen asteen lämpötiloissa. Vain kahdessa sähköuunissa valukappaleita käsitellään matalimmissa, 300–600 asteen, lämpötiloissa. Uunit ovat pääosin käytössä ympäri vuorokauden, viitenä päivänä viikossa.

Lisäksi on muistettava, että paineilma tuotetaan sähköllä, josta suuruusluokaltaan 85- 90 % muuttuu lämmöksi ilman puristamisen yhteydessä ja vain n. 5…10 % käytetystä sähköstä saadaan hyötykäyttöön. Tätä puristuksessa syntynyttä lämpöä hyödynnetään tavallisesti tehtaalla lämmityksessä.

Aurinkokeräimet (sähkö ja käyttöveden lämmitys) Automaatio- ja ohjausjärjestelmien lisääminen sekä tasapainotus ja säätö lasketaan toteutuneisiin kustannuksiin Kokonaisuuden suunnittelukustannukset kuuluvat tuen piiriin Muut tässä mainitsemattomat ja myös innovatiiviset ratkaisut joilla on merkitystä kokonaisuuteen Pienimuotoinen tuulivoima voi olla riskillinen tuettava, koska se saattaa

Sähkölämmitteisissä kiinteistöissä lämmitykseen liittyvät asiat voidaan käsitellä soveltuvin osin Lämmitys-otsikon alla ja kiinteistösähkön osuus Sähkö-osiossa. Kiinteistösähkön osalta selvitetään vähintään suurimmat kuluttajat, kuten esimerkiksi ulkovalaistus, käytävävalaistukset, autopistorasiat, sähkölämmitykset, sähkökiukaat, kylmäsäilytystilat ja pesulakoneet.

Jos kaikkien Suomessa toimivien hiililauhdevoimalaitosten luonnonvesilauhduttimien painetta pitäisi likaantumisen vuoksi nostaa noin 1,5 kPa (noin 5 oC:n lämpötilan nousu) sähkön tuotannon hyötysuhde alenisi noin puoli prosenttiyksikköä. Tällöin hiiltä kuluisi alkuperäisestä sähkön tuotannon hyötysuhteesta riippuen runsas prosentti enemmän.

Sähkö 9.