Siirry sisältöön

86 hakutulosta

Sähkölämmitteisissä kiinteistöissä lämmitykseen liittyvät asiat voidaan käsitellä soveltuvin osin Lämmitys-otsikon alla ja kiinteistösähkön osuus Sähkö-osiossa. Kiinteistösähkön osalta selvitetään vähintään suurimmat kuluttajat, kuten esimerkiksi ulkovalaistus, käytävävalaistukset, autopistorasiat, sähkölämmitykset, sähkökiukaat, kylmäsäilytystilat ja pesulakoneet.
Sähkön kulutusjoustomahdollisuuksiin liittyvät selvitykset ovat myös lähtökohtaisesti syväselvitystuen piirissä. • Syväselvitykseen hyväksyttyjen kustannusten tuki on 40 %. Yksittäisen syväselvityksen kustannukset voivat olla 10 000–100 000 euroa.
Täsmäkatselmusta voidaan käyttää selvityksiin, jotka tähtäävät siirtymiseen fossiilisista polttoaineista uusiutuvan energian tai sähköön käyttöön. • HUOM!
QILP,netto on ilma-ilmalämpöpumpun vuotuinen nettolämmöntuotto, joka pitää sisällään myös kompressorin sähkön. QILP,sähkö on ilma-ilmalämpöpumpun vuotuinen sähkönkäyttö, joka lasketaan ilmailmalämpöpumpun bruttotuotosta (Q ILP,brutto).
Sähkön vähittäismarkkinoiden keskitetty tiedonvaihtojärjestelmä Datahub otetaan käyttöön 2022.
Aurinkopaneelit tuottavat sekä lämpöä että sähköä. Kulutushuippujen energiantuotto hoidetaan sähköllä. Yhtiö on käynnistämässä Vuorelaan sijoittuvan vuokrakerrostalon rakennuttamista. Yhtiö päätyi aikaistamaan hankkeen käynnistämisen Siilinjärven kunnan kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen.
Jatkuvan parantamisen periaatteen soveltaminen energiatehokkuusjärjestelmään (lähde: ISO 50001 standardi). 6 2 Käytetyt termit ja määritelmät Tässä dokumentissa on käytetty seuraavia termejä ja määritelmiä: 2.1 poikkeama Vaatimuksen täyttämättä jääminen. 2.2 energia Energialla tarkoitetaan sähköä, höyryä, lämpöä, paineilmaa, polttoaineita ja muita vastaavia aineita tai ilmiöitä.
Parempi  pumppu  olisi  säästänyt  sähkössä  n.  900 €  vuodessa  ja  sen  käyttöaikana säästöä olisi kertynyt n. 9 000 €. 
Kuten kuvaajasta 11 havaitaan, pelkällä sähkö- tai polttoainetoimisella esilämmityksellä ei saavuteta samaa luokka olevaa polttoaineen kulutuseroa (säästöpotentiaalia) kuin voidaan saavuttaa kylmän ja ajamalla käyntilämpöiseksi saatetun moottorin välillä.