Pyykin ja astioiden pesu voidaan ajastaa yön vähäisen sähkön käytön ajalle. Se vähentää energiayhtiön kustannuksia ja saattaa vaikuttaa sähkön hinnoitteluun. Nykyään kuluttajakin voi ostaa sähköä tuntitariffilla. Autolämmitysten ohjaus kellon ja ulkolämpötilan mukaan, sähköautojen lataus kello-ohjauksella halvan sähkön aikana.

Lisäksi pellettejä syöttävä automatiikka tarvitsee sähköä. Pellettitakoissa on automaattisytytys. Pellettitakan säiliön mahtuu usean päivän pellettitarve. Pellettitakan merkittävä etu on se, että sen tuottamaa lämmitystehoa voidaan säätää. Takan tuottama lämpö siirretään huonetilaan puhaltimilla.

Esimerkiksi toimiessaan ilma-vesilämpöpumpun (IVLP) kanssa rinnakkain, öljylämmitys ohjataan käynnistymään automaattisesti kovemmilla pakkasilla, jolloin IVLP:n hyötysuhde ja tehontuotto ovat heikompia ja sähkön pörssihinta on usein tavanomaista korkeammalla.

Energiafiksu käyttäjä seuraa kulutusta ja sähkön hintaa – jätetään yhdessä tarpeeton energiankäyttö historiaan! Energiansäästöviikolla muistutellaan, että joka kodin ja organisaation pienet ja nopeavaikutteiset energiateot ovat yhä tärkeitä, ja niiden tulisikin olla jokaisen pysyviä toimintamalleja.

Työnantaja voi esimerkiksi investoida omassa kalustossaan sähköisiin ajoneuvoihin tai tarjota työntekijöilleen työsuhdeauton joko vapaana autoetuna tai käyttöetuna. Latauspisteet taloyhtiöihin Sähköautoilun yleistyessä taloyhtiöiden parkkipaikkoja varustetaan latauspisteillä. Tutustu, miten latauspistehanke kannattaa toteuttaa.

Ajoakku, josta saadaan auton liikuttamiseen tarvittava energia/sähkö. Millainen on akun elinkaari ja vaihtotarve? Sähköauton akuille annetaan keskimäärin pitkä 5–8 vuoden tai 100 000–200 000 ajokilometrin takuu.

Uusien autojen, niin sähkö- kuin polttomoottoriautojen, saatavuus on poikkeuksellisesti heikentynyt koronapandemian käynnistämän komponenttipulan, Ukrainassa käynnistyneestä sodasta johtuvien geopoliittisten jännitteiden, raaka-aineiden saatavuusongelmien ja toimitusketjujen ongelmien takia.

Valaistus Kaikesta Suomessa käytetystä sähköstä noin kymmenen prosenttia kuluu valaistukseen. Joissain tiloissa valaistuksen energiankulutuksen osuus voi olla huomattavasti tätäkin suurempi. Esimerkiksi koulurakennuksen valaisemiseen kuluu tyypillisesti viidennes ja sairaalan jopa kolmasosa sähkönkulutuksesta, koska valoja tarvitaan ympäri vuorokauden.

Suomen terveydenhuoltoalan hiilijalanjäljestä suurin osa syntyy sähkön ja lämmön hankinnasta ja rakentamisesta, ruokapalveluista, asumispalveluista,kuljetuksista sekä terveydenhuollon tarvikkeista. Parhaimmillaan energiaa ja luonnonvaroja säästävät toimet säästävät hyvinvointialueille myös rahaa.

Suomen terveydenhuoltoalan hiilijalanjäljestä suurin osa syntyy sähkön ja lämmön hankinnasta ja rakentamisesta, ruokapalveluista, asumispalveluista,kuljetuksista sekä terveydenhuollon tarvikkeista. Parhaimmillaan energiaa ja luonnonvaroja säästävät toimet säästävät hyvinvointialueille myös rahaa.