Päiväsähköä kWh/v Yösähköä kWh/v (Yösähkön osuus erikseen, jos kohteessa on yösähköliittymä) Asukasluku Energiatiedot ovat vuodelta Kohteen nykyinen lämmönjakojärjestelmä:  Lattialämmitys  Patterilämmitysverkko Menoveden maksimilämpötila °C Menoveden maksimilämpötila °C Paluuveden maksimilämpötila °C Kohteen nykyinen lämmöntuottojärjestelmä Lämmityskattilan teho ja tyyppi (pelkkä sähkö

Seuraavassa esimerkkilaskennassa on verrattu lämpöpumpulla tuotettua energiaa kaukolämpöön ja sähköön. Kaukolämmön hintana on pidetty Energiateollisuus ry:n julkaisemaa painotettua keskiarvoa suurille rakennuksille. Hinta on 50,7 euroa/MWh (alv. 0 %). Sähkön hintana on käytetty 100 euroa/MWh.

Vesivoimalaitoksissa tavoitteena on hyödyntää käytettävissä oleva vesienergia mahdollisimman tehokkaasti ja oikea-aikaisesti sähkön tuotannossa. Katselmusmalli on tarkoitettu yhdyskuntien ja teollisuuden sähköä tuottavien polttoainetta käyttävien voimalaitosten sekä vesivoimalaitosten energiakatselmuksen toteuttamiseksi.

Kaukojäähdytyksen tapauksessa taulukossa esitetään myös mitattu tai arvioitu jäähdytysjärjestelmän pumppauksen ja muu mahdollinen sähkönkulutus kuten huonelaitteiden kulutus yhtenä summana (Sähkö taulukossa 1). Jäähdytyskoneistojen tapauksessa pumppaus ym. sähkö sisältyy mitattuun tai arvioituun jäähdytyksen kokonaissähkönkulutukseen (Sähkö taulukossa 1).

Alaotsikoina voidaan käyttää perusjakoa lämpö/sähkö/vesi tai muuta katselmuskohteen energiankäyttöä selkeästi havainnollistavaa jaottelua. Tekstiin sisällytetään • Taulukko 1. Yhteenveto energiankulutuksesta ja säästöpotentiaalista • Taulukko 2.

Saavutettu sähkön säästö selviää muutostyötä ennen ja jälkeen tehtyjen mittausten perusteella. Vertaa kulutusta vanhassa ja uudessa tilanteessa Nykyisten järjestelmien käytön ja ohjauksen tunteminen on edellytyksenä oikeille investointipäätöksille ja muutostöille.

Yhteenveto paineilman energiankulutuksesta ja säästötoimenpiteiden vaikutuksista sähkön, lämmön ja veden kulutukseen.

Energiatehokkuuden osa-alueita ovat: • kiinteistöjen energiankäyttö (lämpö, sähkö, vesi) • laitesähkö • liikkuminen (työasia-, virka- ja työmatkat) • muu energiankäyttö (esim. koneet) Suunnitelman eri vaiheissa jokainen organisaatio joutuu miettimään, miten toteuttaa toimenpiteitä energiatehokkuutensa parantamiseksi.

. • Tuella kompensoidaan päästökaupasta sähkön hintaan aiheutuvia välillisiä kustannuksia tietyille energiaa paljon käyttäville toimialoille. • Sen tavoitteena on ehkäistä hiilivuotoriskiä, turvata teollisuuden kustannuskilpailukykyä ja ohjata toiminnanharjoittajia kehittämään teollista tuotantoaan hiilineutraalimmaksi. • Vuoden 2022 lisätalousarviossa sähköistämistuelle on myönnetty

Vuorottaislämmitys sähköllä ja puulla Sähkö poikkeaa polttoaineista siinä, että sitä ei voi varastoida. Sitä on tuotettava samalla hetkellä kun sitä käytetään. Suomessa sähkön kulutus vaihtelee voimakkaasti vuodenaikojen mukaan. Sähköntuotantokoneiston mitoittaminen kuormitushuippujen mukaan nostaa sähkön hintaa.