Kuitenkin kulutustieto – sähkönkäytön ajoittuminen ja määrä – ovat keskeisiä lähtötietoja, kun sähköä halutaan käyttää säästävästi ja ympäristöystävällisesti. Wattimaisteri-peli tarjoaa rautaisannoksen energiatietoa, opastaa selkeillä animaatioilla online-palvelun käyttöön, alkuperätakuulla varmennetun sähkön ja kulutusjouston maailmaan.

Energiatehokkuustavoitteet Jo asetetut energiatehokkuustavoitteet (erittely lämpö, sähkö, vesi, liikkuminen, muut). Voidaan ilmoittaa %-muutoksena nykytasosta tai absoluuttisina säästömäärinä (MWh, litraa/rakennustilavuus jne.) Lämpö Sähkö Vesi Liikkuminen Muut Asetetut energiatehokkuuteen vaikuttavat muut tavoitteet (esim. tilatehokkuus).

0,06 10 5.1 P 503 800 76 400 6,6 Sähkö 0,69 109 5.1 E 64 700 7 800 8,3 Sähkö 0,07 11 5.1 H 19 000 2 100 9,0 Sähkö 0,02 3 5.1 H 105 100 13 700 7,7 Sähkö 0,12 21 5.1 H 53 200 7 100 7,5 Sähkö 0,06 11 5.1 E 99 500 12 300 8,1 Sähkö 0,11 18 5.1 H 8 Aurinkosähkö, Lentoasema, kattoasennus Aurinkosähkö, Lentoasema, maavoimala Aurinkosähkö, Ylämaan päiväkoti 15 700 1 900 8,3 Sähkö 0,02 3 5.1

Täyden palon vaiheessa oleva mökki, jossa aurinkosähköjärjestelmä tuottaa edelleen sähköä. Kuva Mari Kujala. Palaa otsikoihin

Valtakunnallisen sähkön- ja maakaasunsiirtoinfrastruktuurin rinnalle voi tulevaisuudessa syntyä vedynsiirtoinfrastruktuuria, joka lisää tarvetta energiansiirtoinfrastruktuurin yhteissuunnittelulle. Paikallisesti yhteissuunnittelua voidaan tehdä ottamalla huomioon sähkön- ja kaasunjakeluverkot ja kaukolämpö- ja jäähdytysverkot.

Kuopion tilakeskuksen hallinnoimien toimitilojen vuotuiset ominaiskulutukset Kuopio Keskimäärin Suomessa* Lämpö 33,6 kWh/m3 45,3 kWh/m3 Sähkö 13,5 kWh/m3 17,9 kWh/m3 Vesi 103,1 l/m 3 135,5 l/m3 * Vertailukohteena yli 30 000 asukkaan kaupungit. Lähde: Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus 2003, Kuntaliiton julkaisu 2004.

Lämmöntuotannon yhteydessä tuotetaan myös sähköä korkealla hyötysuhteella. ORC-voimalaitos tuottaa lämpöä tehokkaasti pienen kunnan tarpeisiin. Laitoksessa käytettävä polttoaine on pääosin kotimaista, paikallista puupolttoainetta, mikä lisää uusiutuvan energian käyttöä.

Siten myös kahden muun sektorin osuus on keskimääräistä suurempi. 3.2.4 Sähkön energiatase Sähkön energiatase on esitetty liitteessä 3. Vantaa on sähkön nettotuoja, sähkön nettotuonti oli vuonna 2017 1411 GWh. 3.3 Lämmöntuotanto 3.3.1 Lämpöverkot Kaukolämpöverkon rakentaminen Vantaalla alkoi vuonna 1968 ja ensimmäinen asiakas liitettiin kaukolämpöön vuonna 1969.

Kesäaikaista kulutusta kasvattavat muun muassa suuri sähköllä lämmitettävän käyttöveden kulutus, jäähdytysratkaisut ja sähköauton lataaminen päiväaikaan.

Fossiilisia polttoaineita korvaavan teknologian hinta sekä lämmityksen ja sähkön tuotantoon liittyen myös asumismuoto ovat keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat sähköistymisen oikeudenmukaisuuteen. Pääsääntöisesti uusien teknologioiden hinta laskee niiden yleistyessä.