. • Ko. kohteiden vuotuinen kokonaisenergiankäyttö on yhteensä 240 GWh, josta lämmön ja polttoaineiden osuus on 44 % ja sähkön osuus noin 56 %. • Yhteensä vuosina 1992-2016 on vastaavia pk-sektorin kohteita katselmoitu 628, joiden yhteinen vuotuinen kokonaisenergiankäyttö on 2 120 GWh. • Lämpöenergian ja polttoaineiden säästöpotentiaali on näissä kohteissa ollut keskimäärin 25 % (n.

Energiavarastoon liittyvien kustannusten enimmäismäärä hankkeessa on 50 % hankkeen kokonaiskustannuksista. ▪ 1–5 MW sähköntuotantohankkeita voidaan tukea, jos hakija voi esittää pitkäaikaisen sähkönmyyntisopimuksen tai muuten osoittaa sähkölle pitkäaikaisen ostajan.

Tarjouksen sisältö Mittausjärjestelmä sisältää sähkön- ja vedenkulutusmittarit ja järjestelmän.

. • Käytettävät energiamuodot: o Vakioidulla käytöllä laskettu ostoenergiamäärä, ilman energiamuotojen kertoimia  Ostoenergiankulutuksella tarkoitetaan sitä, paljonko rakennukseen vuodessa laskennallisesti tarvitaan sähkö- tai lämpöenergiaa tai polttoaineita, sisältää myös taloussähkön.

Valtaosa säästyneestä energiasta on lämpöä ja polttoaineita (81 %), loput sähköä (19 %). Keskisuuressa teollisuudessa ja palvelualoilla sähkön osuus säästöstä on merkittävästi suurempi. Toteutettujen energiatehokkuustoimien ansiosta liittyneiden vuosittaiset energiakustannukset vuoden 2021 lopussa olivat arviolta yhteensä yli 430 miljoonaa euroa pienemmät kuin ilman näitä toimia.

Uunin kuumennus vie noin kaksi kertaa niin paljon sähköä kuin sen pitäminen lämpimänä. Älä käytä uunia huippukulutustuntien aikana – siis arkisin aamulla ja klo 16–20 välisenä aikana.

Muiden rakennusten lämmöntuoton hyötysuhteiden ja apulaitteiden sähkön ominaiskulutuksen ohjearvoja.

Energiavarastoon liittyvien kustannusten enimmäismäärä hankkeessa on 50 % hankkeen kokonaiskustannuksista. ▪ 1–5 MW sähköntuotantohankkeita voidaan tukea, jos hakija voi esittää pitkäaikaisen sähkönmyyntisopimuksen tai muuten osoittaa sähkölle pitkäaikaisen ostajan.

Hinnanmuutos, kuten sähkön hinnan nousu, voi vaikuttaa laskelman arvoon merkittävästi ja siksi työkalussa on herkkyysanalyysi myös tätä parametria varten. Herkkyysanalyysi näyttää, mikä vaikutus 20 prosentin nousulla sähkön hinnassa on kokonaiskustannukseen.

Hallitus valmistelee kiireellisesti myös joustoon ja säästöön kannustavan sähkön hintakaton alkuvuonna 2023. Hallitus valmistelee maataloudelle erillisen tuen helpottamaan muun muassa kohonneita sähkökustannuksia. Koolle kutsutaan keskustelu sidosryhmien kanssa erityisesti pk-yritysten tukemisen selvittämiseksi. Palaa otsikoihin