Tästä saadaan 700 GWh sähköä ja 3 000 GWh lämpöä, mikä on seitsemän prosenttia kaukolämmön tuotannosta. Jätteenpolttolaitosten hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet selvästi viime vuosina. Suomen laitokset ovat suhteellisen uusia, ja niiden kapasiteetti yhdyskuntajätteen polttamiseen alkaa olla täynnä.

Energiatehokkuuden osa-alueita ovat: • kiinteistöjen energiankäyttö (lämpö, sähkö, vesi) • laitesähkö • liikkuminen (työasia-, virka- ja työmatkat) • muu energiankäyttö (esim. koneet) Suunnitelman eri vaiheissa jokainen organisaatio joutuu miettimään, miten toteuttaa toimenpiteitä energiatehokkuutensa parantamiseksi.

Vähintään1 XX % tarjottavissa kuljetuksissa käytettävästä energiasta on uusiutuvaa energiaa, liikennebiokaasua tai sähköä.

Sähkön kulutusta kannattaa vähentää erityisesti huippukulutustunteina, eli arkisin kello 8–10 ja 16–20. Omaan elämäntilanteeseen sopivat keinot löytyvät helposti Astetta alemmas -kampanjan verkkosivuilta. Kotitalouksien rooli on tärkeä energiansäästötalkoissa, mutta ne eivät vastaa siitä yksin. Mukana ovat myös valtio, yrityksiä ja erilaisia organisaatioita.

Energiaviraston tilastojen mukaan kotitalouksien sähköstä maksama kokonaishinta nousi 25 prosenttia vuonna 2021, sähkölämmittäjien 35 prosenttia. Alueellinen energianeuvonta tavoittanut satoja tuhansia suomalaisia Energianeuvonta on toiminut kaikissa Manner-Suomen maakunnissa nyt kolme vuotta.

Tuettavat investoinnit liittyvät muun muassa uuden energiateknologian hankkeisiin, sähkön- ja energian varastointiin sekä hukkalämmön talteenottoon ja hyödyntämiseen.

Aurinkosähköala on hänen mukaansa todella työllistetty ala: sähkön hinnan nousu ja vihreä siirtymä takaavat sen, että töitä riittää myös jatkossa. ”Vihreään siirtymään tarvitaan konkreettisia tekoja, näen oman työni juuri konkreettisena tekona siihen, että saadaan omavaraisuutta energiatuotantoon.

Pumput kuluttavat noin 10 % maailman sähkön kulutuksesta, joten säästöpotentiaali energiatehokkaalla pumppauksella on valtava. Parantamalla pumppausta voitaisiin säästää arviolta jopa 4 % koko maailman sähkön kulutuksesta kustannustehokkaasti, sillä keskimääräinen pumppausjärjestelmän uusimisen takaisinmaksuaika on vain 1–5 vuotta.

Järjestelmä hyödyntää useita energianlähteitä: rakennuksen hukkalämpöjä, aurinkolämpöä ja -sähköä sekä geoenergiaa. Lisäenergiaa saadaan kaukolämmöstä tai bioöljystä. Hukkalämpöjä varastoidaan kallioon talvikautta varten.

Viestintäfoorumissa ovat mukana: Bioenergia ry, Energiateollisuus ry (Helen Oy, Kuopion Energia Oy), Lämmitysenergia Yhdistys ry, Nuohousalan Keskusliitto ry, RAKLI ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Sisäilmayhdistys ry, Isännöintiliitto ry, Suomen Kiinteistöliitto ry, Suomen Kuntaliitto ry, Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry, Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, Suomen LVI-liitto