Sähkö, vesi ja kaukolämpö sekä muut energiankustannukset eivät ole hankintoja, vaan Tilaaja vastaa niistä koko urakan ajan. Tilaaja vastaa myös mahdollisista tilapäisesti vuokrattavista tai ostettavista lämmitys- ja jäähdytyslaitteista energiakustannuksineen, mikäli kiinteistön toiminta niitä vaatii.

Uusiutuvan energian käytön lisääminen ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen kunnan omistamissa kohteissa on mahdollista muun muassa asentamalla lämpöpumppuja muutamiin sähkö- ja öljylämmityskohteisiin sekä lisäämällä edelleen aurinkoenergian käyttöä. Tiedot käyvät ilmi kunnassa hiljattain tehdystä uusiutuvan energian kuntakatselmuksesta, jonka toteutti Ramboll Finland Oy.

Vesikosken, Vuolteen ja Sallilankosken voimalaitokset tuottavat sähköä yleiseen jakeluverkostoon.

PV-laboratorio aurinkosähköjärjestelmän verkkoon liittämisen harjoittelemista varten PV-järjestelmä, jolla voidaan tarkastella aurinkosähköjärjestelmän energiantuotantoa o mahdollisuus tarkastella tuotantoa paneelin ollessa erilaisissa asennoissa o tarvittavat mittarit tai anturit ulkoilman lämpötilan ja säteilymäärän mittaamiseksi Sähkölaboratorio aurinkosähköjärjestelmän tuottaman sähkön

Ympäristöministeriön asetus (1048/2017) rakennuksen energiatodistuksesta 2.2.8 Sähkö Valaistuksen ostoenergiankulutus lasketaan energiatehokkuusasetuksen 11 § mukaan myös tapauksissa, joissa otetaan huomioon rakennuksessa oleva tarpeenmukainen valaistus taikka laskennassa käytetään vakioitua käyttöä pienempiä valaistustehoja. 3.2 Ohjeet Valaistuksen tarpeenmukaisuuden huomioimiseen

Lakiesityksen mukaan rakennukseen ostettavasta lämmöstä ja sähköstä vähintään 38 prosenttia olisi jatkossa oltava uusiutuvaa energiaa.

Kertomalla vuotuinen sähkönkulutus sähkön energiamuodon kertoimella 1,7 saadaan laskettua valaistuksen osuus E-luvusta. Tilatyypin valaistuksen suunnitteluratkaisujen vaikutusta rakennuksen E-lukuun on verrattu määräysten standardikäyttöön (Suomen rakentamismääräyskokoelman osa D3 (2012) taulukko 3).

Paineiden suunnitelmanmukaisuus todetaan savukokein tai ilmavirta- ja paine-eromittauksin. 4.1.2.4 Ilmanvaihtojärjestelmän virtaus-, ääni-, sähkö- ja lämpötekniset suoritusarvot mitataan vähintään järjestelmän käyttöajan tehostamattomalla mitoitusilmavirralla ja asunnoissa myös tehostetulla mitoitusilmavirralla.

lämpötilavälillä Tilojen lämmityksessä lämpöpumpun toiminta-aika lämpötilavälillä lasketaan pysyvyyskäyrältä luettujen tuntien ylä- ja alarajan erotuksena. t j = Nyr − Nar (17) tj aika lämpötilavälillä, h Nyr kertyneet tunnit ylemmälle lämpötilarajalle asti, h Nar kertyneet tunnit alemmalle lämpötilarajalle asti, h Jos lämpöpumpun käyntiajalle on rajoituksia esimerkiksi lämpötilan tai sähkön

lämpötilavälillä Tilojen lämmityksessä lämpöpumpun toiminta-aika lämpötilavälillä lasketaan pysyvyyskäyrältä luettujen tuntien ylä- ja alarajan erotuksena. t j = Nyr − Nar (17) tj aika lämpötilavälillä, h Nyr kertyneet tunnit ylemmälle lämpötilarajalle asti, h Nar kertyneet tunnit alemmalle lämpötilarajalle asti, h Jos lämpöpumpun käyntiajalle on rajoituksia esimerkiksi lämpötilan tai sähkön