Laskennassa käytetyt perusteet ja oletukset Tässä esitetyt tarkastelut perustuvat kohteiden tuntitason sähkönkulutuksiin ja moniin kirjoittajan tekemiin oletuksiin: diskonttokorko 2 prosenttia, itse käytetystä aurinkosähköstä saatava hyöty 13,5 snt/kWh, verkkoon myydystä sähköstä saatava korvaus 4 snt/kWh, sähkön hinnan vuosinousu 2 prosenttia, vuosittainen ylläpitokustannus 0,4 prosenttia

Sähkön hinnalla 80 €/MWh säästö on 15 000 €/a.

Sähkön hinnalla 80 €/MWh säästö on 15 000 €/a.

Energiatehokkuustavoitteet Jo asetetut energiatehokkuustavoitteet (erittely lämpö, sähkö, vesi, liikkuminen, muut). Voidaan ilmoittaa %-muutoksena nykytasosta tai absoluuttisina säästömäärinä (MWh, litraa/rakennustilavuus jne.) Lämpö Sähkö Vesi Liikkuminen Muut Asetetut energiatehokkuuteen vaikuttavat muut tavoitteet (esim. tilatehokkuus).

Sähkön hinnalla 80 €/MWh säästö on 15 000 €/a.

HUIPPUKUORMAHYÖDYT Sähkön tai lämmön huippukuormien pieneneminen Onko energiatehokkuustoimilla mahdollista välttää sähkö- tai kaukolämpöliittymän koon kasvattaminen? Jäähdytyskuormien pieneneminen Tuottavatko energiatehokkaat laitteet aiempaa vähemmän lämpöä eli jäähdytyskuormaa?

tuonti - - - Sähkön vienti - - - Kuntakatselmuksen raportointi taulukko Kuntataulu Taulukko 2.

Sähkön painottaminen on sikäli ymmärrettävää, että rakennukset sähköistyvät jatkuvasti. Lämpöä tuotetaan yhä enemmän lämpöpumpuilla, valaistus on jo kauan sitten siirtynyt päreistä hehkulampun kautta ledeihin ja sähköinen liikkuminen yleistyy jatkuvasti. Myös talotekniikka, kuten ilmanvaihto ja viilennys, vaativat toimiakseen sähköä.

Taulukoissa 2-4 esitetään kii n teistöjen sähkön, lämmön ja veden kulutustiedot viimeisen viiden vuoden ajalta. Vuosilukuja voi tarvittaessa muokata.

Energiakatselmukseen sisältyy kohteen lämmön, polttoaineiden, sähkön ja veden kannattavien säästömahdollisuuksien selvitys valittavan katselmustoiminnan ohjeiden osalta soveliaimman katselmusmallin mukaisesti sekä uusiutuvien energiamuotojen käyttömahdollisuuksien arviointi kohteessamme.