Datakeskusten energiankulutus vahvassa kasvussa Datakeskusten osuus EU:n jäsenvaltioiden sähkön kysynnästä oli 2,7 prosenttia vuonna 2018. Niiden energiankulutuksen on kuitenkin ennustettu kasvavan merkittävällä tavalla, niin että se lisääntyisi 28 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, jolloin kulutus nousisi 98,5 terawattituntiin.

Kilpailukyvyn kannalta Suomen valttikorttina on sujuva investointiluvitus sekä puhtaan sähkön saatavuus“, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen . Energia- ja ilmastostrategia tehdään kerran vaalikaudessa ja se sisältää sekä energiapolitiikan että päästö- ja nielulinjaukset. Sen laatimisesta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö.

Vuosi Vedenkulutus 2016 5 172 m 3 2017 4 728 m 3 2018 4 251 m 3 2019 4 329 m 3 ”Meillä on tällä hetkellä käytössä energiankulutuksen seurannassa reaaliaikainen Enerkey-järjestelmä, jolla seurataan veden-, sähkön- ja lämmönkulutuksia erikseen sekä kokonaisenergiankulutusta yhteensä.

Tästä saadaan 700 GWh sähköä ja 3 000 GWh lämpöä, mikä on seitsemän prosenttia kaukolämmön tuotannosta. Jätteenpolttolaitosten hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet selvästi viime vuosina. Suomen laitokset ovat suhteellisen uusia, ja niiden kapasiteetti yhdyskuntajätteen polttamiseen alkaa olla täynnä.

Ministerit kuulevat myös komissiolta päivityksen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien (NECP) tilanteesta ja sähkön kapasiteettimekanismien toimeenpanoprosessista. Neuvoston puheenjohtajana 1.7.2024 aloittava Unkari esittelee kuuden kuukauden mittaisen PJ-kautensa ohjelmaa.

Energiatehokkuuden osa-alueita ovat: • kiinteistöjen energiankäyttö (lämpö, sähkö, vesi) • laitesähkö • liikkuminen (työasia-, virka- ja työmatkat) • muu energiankäyttö (esim. koneet) Suunnitelman eri vaiheissa jokainen organisaatio joutuu miettimään, miten toteuttaa toimenpiteitä energiatehokkuutensa parantamiseksi.

Vähintään1 XX % tarjottavissa kuljetuksissa käytettävästä energiasta on uusiutuvaa energiaa, liikennebiokaasua tai sähköä.

Tuettavat investoinnit liittyvät muun muassa uuden energiateknologian hankkeisiin, sähkön- ja energian varastointiin sekä hukkalämmön talteenottoon ja hyödyntämiseen.

Aurinkosähköala on hänen mukaansa todella työllistetty ala: sähkön hinnan nousu ja vihreä siirtymä takaavat sen, että töitä riittää myös jatkossa. ”Vihreään siirtymään tarvitaan konkreettisia tekoja, näen oman työni juuri konkreettisena tekona siihen, että saadaan omavaraisuutta energiatuotantoon.

Pumput kuluttavat noin 10 % maailman sähkön kulutuksesta, joten säästöpotentiaali energiatehokkaalla pumppauksella on valtava. Parantamalla pumppausta voitaisiin säästää arviolta jopa 4 % koko maailman sähkön kulutuksesta kustannustehokkaasti, sillä keskimääräinen pumppausjärjestelmän uusimisen takaisinmaksuaika on vain 1–5 vuotta.