Harkka-harjoitustyössä 2018‒2019 aineistoa kerättiin sähkö-, energia- ja talotekniikan ammattikorkeakouluopiskelijoiden harjoitustöiden avulla. Harjoitustyö on laadittu 2017 hankkeessa opiskelijoille kolmen ammattikorkeakoulun (Tampereen ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu) kanssa yhteistyönä.

Pyykin ja astioiden pesu voidaan ajastaa yön vähäisen sähkön käytön ajalle. Se vähentää energiayhtiön kustannuksia ja saattaa vaikuttaa sähkön hinnoitteluun. Nykyään kuluttajakin voi ostaa sähköä tuntitariffilla. Autolämmitysten ohjaus kellon ja ulkolämpötilan mukaan, sähköautojen lataus kello-ohjauksella halvan sähkön aikana.

Esimerkiksi poistoilmalämpöpumpulla voidaan vähentää lämmitysenergiankulutusta, mutta koska pumppu kuluttaa sähköä, nousee sähkönkulutus samalla jonkin verran.

Sähköllä lämpiää vain 5 prosenttia kunnan omistamien rakennusten pinta-alasta. Kahteen sähkölämmitteiseen kunnan omistamaan rakennukseen on lisätty ilmalämpöpumput, jotka vähentävät sähkön käytön tarvetta. Ilmalämpöpumppujen asentamista mietitään myös muihin kunnan sähkölämmitteisiin rakennuksiin.

Lisäksi pellettejä syöttävä automatiikka tarvitsee sähköä. Pellettitakoissa on automaattisytytys. Pellettitakan säiliön mahtuu usean päivän pellettitarve. Pellettitakan merkittävä etu on se, että sen tuottamaa lämmitystehoa voidaan säätää. Takan tuottama lämpö siirretään huonetilaan puhaltimilla.

Talvella 2022–2023 keskityttiin Astetta alemmas -kampanjassa nopeasti sähkön huippukulutukseen vaikuttavien energiansäästötoimenpiteiden toteuttamiseen. Näillä säästettiin energiaa yhteensä 4 TWh, mikä vastaa suuruusluokkana yli 80 prosenttia Helsingissä vuonna 2021 kulutetusta sähköstä. Kaiken lisäksi vältettiin sähkökatkot.

Esimerkiksi toimiessaan ilma-vesilämpöpumpun (IVLP) kanssa rinnakkain, öljylämmitys ohjataan käynnistymään automaattisesti kovemmilla pakkasilla, jolloin IVLP:n hyötysuhde ja tehontuotto ovat heikompia ja sähkön pörssihinta on tavanomaista korkeammalla.

Kotitalouksissa voidaan älykkäällä lämmön joustokäytöllä vaikuttaa siihen, koska sähköä käytetään ja koska ei. Haasteena voi kuitenkin olla automatiikan yhdistäminen vanhemmissa taloissa käytössä olevaan tekniikkaan.

Kotiolli kertoi, että etenkin sähkölämmitteisten talojen energialuokat paranivat, kun sähkön energiamuotokerrointa alennettiin 1,7:stä 1,2:een vuonna 2017. Tämän jälkeen tehtyjen sähkölämmitteisten talojen energialuokat voivat olla yhtä luokkaa korkeampia, vaikka rakennuksilla ei olisi mitään eroa.

Hinnanmuutos, kuten sähkön hinnan nousu, voi vaikuttaa laskelman arvoon merkittävästi ja siksi työkalussa on herkkyysanalyysi myös tätä parametria varten. Herkkyysanalyysi näyttää, mikä vaikutus 20 prosentin nousulla sähkön hinnassa on kokonaiskustannukseen.