33 hakutulosta
Näytä hakutuloksia aihealueittain
Harkka-harjoitustyössä 2018‒2019 aineistoa kerättiin sähkö-, energia- ja talotekniikan ammattikorkeakouluopiskelijoiden harjoitustöiden avulla. Harjoitustyö on laadittu 2017 hankkeessa opiskelijoille kolmen ammattikorkeakoulun (Tampereen ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu) kanssa yhteistyönä.
- Etusivu » Ajankohtaista » Julkaisut » Kaikki julkaisut » Harkka-hanke 2018–2019 – Yhteenveto Harkka-harjoitustyön kokemuksista ja kotitalouksista kerätyistä tiedoista
- Etusivu » Ajankohtaista » Julkaisut » Koti ja asuminen » Selvitykset ja tutkimukset » Harkka-hanke 2018–2019 – Yhteenveto Harkka-harjoitustyön kokemuksista ja kotitalouksista kerätyistä tiedoista
Ratkaisuja haetaan ajoittaiseen sähkön riittävyyteen ja kustannusten pienentämiseen sekä uusiutuvaan energiaan siirtymiseen. Energiakatselmukset on hyväksi koettu keino vastata moniin tämän ajan haasteisiin.
- Etusivu » Ajankohtaista » Tapahtumat » Perustiedot / Ohjelma / Paikka
Tarkastelemme lisäksi kotitalouksien osallistumista sähkön kulutusjoustoon: millaisten kotitalouksien pitäisi omaksua joustava sähkönkäyttö, missä määrin joustoa tulisi tehdä ja miten toteuttaa? Faktatietoa asumisen energiankulutuksesta – mistä faktaa löytyy, ja kuinka tarkkaa se on?
- Etusivu » Ajankohtaista » Tapahtumat » Perustiedot / Ohjelma / Paikka
Yhteenveto paineilman energiankulutuksesta ja säästötoimenpiteiden vaikutuksista sähkön, lämmön ja veden kulutukseen.
Vesi, m3 Lämpö, MWh Sähkö, MWh Kulutus 6225 m3 420 MWh 36 MWh Kulutus 157 l/hlö/vrk 196 kWh/m2/a 3,0 kWh/rm3/a Vertailuarvo 129 l/hlö/vrk * 250 kWh/m2/a (RT 103003) 3-4 kWh/rm3/a (RT 103003) * Vedenkulutuksen vertailuarvona on vuonna 2020 julkaistun Motivan ja Työtehoseuran vedenkäyttötutkimuksen keskimääräinen vedenkulutus rivi- ja kerrostalokohteissa, joissa vedenkulutuksesta ei laskuteta
Täsmäkatselmusta voidaan käyttää selvityksiin, jotka tähtäävät siirtymiseen fossiilisista polttoaineista uusiutuvan energian tai sähköön käyttöön. • HUOM!
Elvari-ohjelmassa ovat olleet mukana Motiva Oy, Energiapolar Oy, Energiateollisuus ry, Fortum, Helsingin Energia, JE-Siirto Oy, Järvi-Suomen Energia Oy, Kymenlaakson Sähköverkko Oy, NIBE-Haato Oy, PKS Sähkönsiirto Oy, Savon Voima Verkko Oy, Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Vattenfall Verkko Oy ja Voimatori Oy.
Ilmanvaihtuvuuden rajoittaminen näkyy suoraan sähkön ja lämmön säästönä. Ilmanvaihtojärjestelmän sähkönkäytön ominaiskulutusta voidaan tarkastella seurantasuureella SFP (Specific Fan Power), kW/(m3/s). Perusilmanvaihdolle ominaiskulutuksen ohjearvo on alle 2 kW/m3/s (RakMk D3 2.6.1.1).
Laskelmissa on käytetty kustannuslajikkeiden hintatietoina biopolttoaineelle 20 €/MWh, kivihiilelle ja turpeelle 15 €/MWh, sähkölle 80 €/MWh sekä päästöoikeudelle 12 €/t hintatasoa. Päästöoikeuden todellinen vallitseva hintataso on alhaisempi, mutta laskelmissa on oletettu siinä olevan hintapaineita.
Parempi pumppu olisi säästänyt sähkössä n. 900 € vuodessa ja sen käyttöaikana säästöä olisi kertynyt n. 9 000 €.