. • Tuella kompensoidaan päästökaupasta sähkön hintaan aiheutuvia välillisiä kustannuksia tietyille energiaa paljon käyttäville toimialoille. • Sen tavoitteena on ehkäistä hiilivuotoriskiä, turvata teollisuuden kustannuskilpailukykyä ja ohjata toiminnanharjoittajia kehittämään teollista tuotantoaan hiilineutraalimmaksi. • Vuoden 2022 lisätalousarviossa sähköistämistuelle on myönnetty

Ohjelmistohankinnat – ei suurta ympäristökuormaa, mutta voivat vähentää esimerkiksi liikkumistarvetta tai fyysistä hoitotarvetta) 30. toukokuu 2023 KEINO-Osaamiskeskus KEINO-osaamiskeskus • Sähkön ja lämmön hankinta • Rakentaminen • Asumispalvelut • Henkilö- ja tavarakuljetuspalvelut • Henkilöautot • Laitehankinnat • Ruokapalvelut Kemikaalien ja haitallisten aineiden vähentäminen •

Sähkön säästö ja kulutusjoustot ovat tehonneet. Energia-asioista vastaava elinkeinoministeri Mika Lintilä kiittää suomalaisia saavutetuista tuloksista, joilla on pystytty vastaamaan Venäjän aloittaman energiasodan haasteisiin.  

EUR 0 EUR 0 EUR 0 EUR 0 EUR Tuotantopanos 5 Kulutus tai teho (kW) kappaletta kohden yksikkö Vuosittainen käyttö yksikkö Kustannus yksikköä kohden kappaletta kohden EUR/yksikkö Yhteenlaskettu käyttökustannus, tuotantopanos 5 (nykyarvo) 0 EUR 0 EUR 0 EUR 0 EUR 0 EUR Yhteenlasketut käyttökustannukset (nykyarvo) 0 EUR 0 EUR 0 EUR 0 EUR 0 EUR Tuotantopanoksia voivat olla polttoaineet, sähkö

Tähän tarkoitukseen lämpöpumput ovat potentiaalinen ja kilpailukykyinen vaihtoehto, koska lämmön hinta on tällä hetkellä suhteessa kalliimpaa kuin sähkö. Teollisuudessa lämpöpumput otettiin käyttöön 1970- ja 1980-luvuilla, lähinnä öljyn hinnannousun seurauksena.

A-luokkaan kuuluva lamppu kuluttaa vain kolmanneksen siitä sähkön määrästä, jonka luokkaan C kuuluvat lamput kuluttavat. Lue lisää: http://www.lampputieto.fi/lamput/lamppujenpakkausmerkinnat 2.

Sähkön kulutusjoustomahdollisuuksiin liittyvät selvitykset ovat myös lähtökohtaisesti syväselvitystuen piirissä. • Syväselvitykseen hyväksyttyjen kustannusten tuki on 40 %. Yksittäisen syväselvityksen kustannukset voivat olla 10 000–100 000 euroa.

Ilmanvaihtuvuuden rajoittaminen näkyy suoraan sähkön ja lämmön säästönä. Ilmanvaihtojärjestelmän sähkönkäytön ominaiskulutusta voidaan tarkastella seurantasuureella SFP (Specific Fan Power), kW/(m3/s). Perusilmanvaihdolle ominaiskulutuksen ohjearvo on alle 2 kW/m3/s (RakMk D3 2.6.1.1).

nousu Energian säästö Yksikköhinta Energianhinnan nousu Energian säästö Yksikköhinta Energianhinnan nousu Veden säästö Yksikköhinta Veden hinnan nousu Summa Kuva laskentatyökalusta, jossa on harmaalla ja turkoosilla merkatut syöttökentät Kulutuslajit vetovalikoissa 4.3 Kolmessa vetovalikossa on valittavana seuraavat kulutuslajit: • • • • • • • • • • • • • • • • • Kaukolämpö Höyry Sähkö

VILLÄHDE www.tietosuunnittelu.fi Vaasan Yliopisto Anne Mäkiranta anne.makiranta@uva.fi 029 449 8302 VAASA www.uva.fi/ Vaasan Yliopisto Ari Haapanen ari.haapanen@uva.fi 029 449 8210 VAASA www.uva.fi/ Vaasan Yliopisto Jouni Kannonlahti jouni.kannonlahti@uwasa.fi 029 449 8365 VAASA www.uva.fi/ VÄRE Petri Valtonen petri.valtonen@vare.fi 040 583 9464 LAPPEENRANTA www.vare.fi Vatajankosken Sähkö