Tilat, joihin tulee eniten sähköä käyttäviä ja lämpöä tuottavia laitteita, kannattaa sijoittaa rakennuksen keskivyöhykkeelle tai pohjoispuolelle.

QILP,netto on ilma-ilmalämpöpumpun vuotuinen nettolämmöntuotto, joka pitää sisällään myös kompressorin sähkön. QILP,sähkö on ilma-ilmalämpöpumpun vuotuinen sähkönkäyttö, joka lasketaan ilmailmalämpöpumpun bruttotuotosta (Q ILP,brutto).

Ilmanvaihtuvuuden rajoittaminen näkyy suoraan sähkön ja lämmön säästönä. Ilmanvaihtojärjestelmän sähkönkäytön ominaiskulutusta voidaan tarkastella seurantasuureella SFP (Specific Fan Power), kW/(m3/s). Perusilmanvaihdolle ominaiskulutuksen ohjearvo on alle 2 kW/m3/s (RakMk D3 2.6.1.1).

Vertailu hankkeen kohteiden aiempaan vuotuiseen energian kokonaiskulutukseen (sähkö, lämpö, vesi): - mahdollista, jos käyttö ja palvelut todennäköisesti säilyvät lähes ennallaan - lämpöenergian normitus tehdään, normituksessa veden käyttö/ lämmitys otettava huomioon 2.

Esimerkiksi sähkö, liikennebiokaasu, uusiutuva diesel ja korkeaseosetanoli (E85) kuuluvat uusiin käyttövoimiin, tulevaisuudessa ilmeisesti myös vety. Uusilla käyttövoimilla voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja useimmiten myös terveydelle haitallisia pakokaasupäästöjä. Esimerkiksi täyssähköajoneuvo on ajon aikana päästötön.

Isommilla työmailla esimerkiksi työnaikaiset sähkö- ja telineasennukset suunnitellaan ja toteutetaan työnjohdon opastuksella. Pientalotyömaalla ei yleensä ole konkreettista pääurakoitsijaa, ja näin päätoteuttajan rooli saattaa olla epäselvä.

Fingridin tehtävänä on huolehtiia siitä, että Suomi saa sähköä häiriöttä. Fingrid siirtää sähköä tuottajilta jakeluverkko- ja teollisuusyrityksille sekä huolehtii sähkönsiirron ulkomaanyhteyksistä. Fingrid on luonteeltaan asiantuntijaorganisaatio ja se on ulkoistanut verkon kunnossapidon ja investointien operatiivisen toteutuksen palvelutoimittajille.

Dynaamisella hankintajärjestelmällä tarkoitetaan täysin sähköistä hankintamenettelyä tavanomaisille ja markkinoilla yleisesti saatavilla oleville tuotteille. Elintarvikehankinnoissa kilpailutusraja täyttyy hyvin herkästi. Esimerkiksi kunnan yhden koulun osalta elintarvikehankinnat ovat tyypillisesti yli 10 000 €/kk.

Laskentaa käyttämällä voidaan saada perusteellisempi kuva palvelun elinkaaren eri vaiheiden aikaisista kustannuksista, jotka käsittävät paitsi tarvittavista tuotteista, tarvikkeista ja koneista aiheutuvat kustannukset myös palveluun liittyvät käyttökustannukset (esim. siivoustöiden yhteydessä käytettävästä sähköstä ja vedestä aiheutuvat kustannukset) ja työvoimakustannukset.

Lisäksi maininnan saa myös jotkin yksittäiset ajoneuvojen toimintaan liittyvät kysymykset, kuten esimerkiksi peräkärryn vetämiseen liittyvät rajoitteet monilla sähkö- ja hybridiautoilla. Kuva 11 Uusien käyttövoimaratkaisujen edistämisessä koettavat haasteet Avoimia kommentteja: ”Uusi tekniikka asettaa melkoisia haasteita korjausorganisaatiolle.