Siirry sisältöön

Tiedotteet 2023


9.10.2023 7.00

Energiansäästöviikko: Uuden ajan energiansäästäjä hallitsee myös ajoituksen

Viimetalvinen energiakriisi yhdisti suomalaiset ennennäkemättömällä tavalla toimimaan energian riittävyyden puolesta, minkä ansiosta sähköä riitti kaikille koko lämmityskauden. 40 prosenttia suomalaisista tunnustaa peräti nauttineensa sähkönsäästöstä, selvisi Motivan teettämässä suomalaisten energia-asenteita ja energiansäästöä selvittäneessä tutkimuksessa.

Venäjän hyökkäyssodasta käynnistyi laaja ja pitkävaikutteinen häiriötilanne eurooppalaisilla energiamarkkinoilla. Rakettimainen hintojen nousu ja huoli energian riittävyydestä yhdisti säästäväisyyttä hyveenä pitävät suomalaiset yhteiseen rintamaan.

– Suomalaiset säästivät kallista sähköä tietenkin oman taloutensa tasapainottamiseksi, mutta ehkä tätäkin enemmän periaatteellisista syistä. Energiansäästöä pidettiin yhteisenä etuna tilanteessa, jossa Venäjän aloittama sota huolestutti ja aiheutti haittaa kaikille, johtava asiantuntija Päivi Suur-Uski tutkimuksen tilanneesta Motivasta sanoo.

Tutkimuksen toteutti Kantar Public elo-syyskuun vaihteessa. Internet-paneeliin vastasi hieman yli kaksi tuhatta 18–79 -vuotiasta suomalaista.

– Kyselyn pohjalta voi sanoa, että suomalaiset ottivat tilanteen tosissaan ja hyvin yhtenäisesti vastaajan taustasta riippumatta. Kriittisiä, energiakriisin kokonaan kieltäviä oli vain viisi prosenttia vastaajista, tutkimusjohtaja Mikko Hormio Kantar Publicista vahvistaa.

Joustava sähkönkäyttö tuli tutuksi

Positiiviset mielikuvat viime talvesta ja jopa energiansäästöstä nauttiminen olivat yllättävän vahvoja. Tätä saattavat selittää ponnistelut yhteiseksi miellettyä uhkaa vastaan sekä vaikeasta energiatilanteesta selviytyminen ilman sähkökatkoja tai muita vakavia häiriöitä.

Tyytyväisyyttä voi lisätä myös se, että on oppinut uutta energia-asioista. Kuusi vastaajaa kymmenestä sanoi oppineensa uutta omasta sähkön kulutuksesta ja puolet omaksui Astetta alemmas -kampanjassa kannustetun joustavan sähkönkäytön keinoja.

– Vaikka sähkönkäytön ajallinen siirtäminen tätä ennen oli kotitalouksille lähes vierasta, kulutustapojen muutos näkyi juuri niinä kriittisimpinä päivinä viime joulukuussa, jolloin oli kireä pakkasjakso, Olkiluoto kolmonen ei ollut käytössä ja samanaikaisesti myös Etelä-Ruotsissa oli tuotanto-ongelmia, Suur-Uski sanoo.

Joulukuussa 2022 suomalaiset säästivät kymmenen prosenttia edellisen vuoden ajankohtaan verrattuna ja yksittäisten tuntien aikana sähkön käyttö oli jopa 1 300 megawattia alhaisempi.

Kulutusohjausta hinnan perusteella kannattaa jatkaa

Sähkön hintaa seuraa edelleen vähintään satunnaisesti lähes 90 prosenttia ja jatkuvasti noin kolmannes vastaajista. Pörssisähkösopimus on 33 prosentilla, ja näistä 64 % aikoo pysyä pörssihinnoitellussa sähkössä. Suosituin sopimustyyppi on määräaikainen kiinteä hinta, jollainen on 38 % vastaajista.

– Harmillista on, että vain reilu kymmenen prosenttia seuraa sähkön hintaa ajoittaakseen lämmitystä tai ruoanlaittoa sen perusteella. Mitä enemmän kulutusta siirretään edullisimmille tunneille älykkäillä ohjausjärjestelmillä ja kodin laitteita ajastamalla, sitä varmemmin sillä on hintaa alentava vaikutus pitkällä aikavälillä. Jokainen hyötyy tästä riippumatta siitä, maksaako nyt kiinteää vai muuttuvaa hintaa omasta kulutuksestaan, Suur-Uski toteaa.

Liki 40 prosenttia olettaa sähkön hinnan palautuvan energiakriisiä edeltäneelle tasolle. Nämä odotukset eivät sellaisenaan näytä täyttyvän, vaan hinta tulee vaihtelemaan tuotannon ja kulutuksen mukaisesti edelleen. Edullisten, jopa negatiivisten hintojen vastapainona nähdään hintapiikkejä ja korkean kulutuksen aikaan pidempiä kalliimman hinnan jaksoja.

Nuoret miehet välinpitämättöminä

Naiset suhtautuvat kauttaaltaan miehiä myönteisemmin viranomaisten opastukseen ja energiansäästökampanjoiden tarjoamiin vinkkeihin. He myös kokivat enemmän stressiä energiatilanteesta viime talvena, mutta toisaalta arvioivat oppineensa uusia taitoja useammin kuin miehet.

– Lisäksi on todettava huomattava ero hyvin ja matalasti koulutettujen välillä, kun arvioidaan vastaajien suhtautumista ulkopuolelta tulevaan ohjaukseen energiansäästössä. Hyväksyttävyys lisääntyy koulutustason parantuessa, Hormio sanoo.

Kovimman haasteen energiaan liittyville kampanjoille, viranomaisille ja asiantuntijoille tarjoavat alle 34-vuotiaat miehet. He kertovat kyselytutkimuksessa käsityksenään, etteivät sen enempää lait, tutkittu tieto kuin valistuskampanjatkaan tehoaisi heidän energiankulutustottumuksiinsa. He myös suhtautuvat sähköstä käytävään julkiseen keskusteluun muita välinpitämättömämmin ja syyttävät muita useammin sähköyhtiöitä hinnan noususta.

Energiansäästöviikolla Astetta alemmas

Valtakunnallinen Energiansäästöviikko 9.–15.10. jatkaa viime talven Astetta alemmas -kampanjaa. Mukaan on liittynyt noin kolmesataa yritystä ja yhteisöä, ja ilmoittautuminen on mahdollista koko viikon ajan. Motiva tarjoaa kumppaneille valmiita viestintämateriaaleja ja muun muassa Astetta alemmas -muistipelin, jonka avulla voi verrytellä energiansäästötietojaan.

Viime talvena organisaatioiden osallistuminen oli poikkeuksellisen laajaa, kun lähes kolminkertainen määrä sitoutui kampanjan säästötoimiin ja välitti tietoa eteenpäin energiatilanteesta.

Lisätietoja antavat:
Motiva Oy
johtava asiantuntija Päivi Suur-Uski
puh. 044 300 1369
paivi.suur-uski@motiva.fi

Kantar Public
tutkimusjohtaja Mikko Hormio
puh. 050 555 0432
mikko.hormio@kantar.com

Lisätietoa Energiansäästöviikosta:
Motiva Oy
viestintäjohtaja Kati Laakso
puh. 040 588 6423
kati.laakso@motiva.fi

Motiva Oy
viestintäpäällikkö Leila Timonen
puh. 040 5445 992
leila.timonen@motiva.fi

Kampanja verkossa: www.astettaalemmas.fi

Astetta alemmas -energiansäästökampanjan loppuraportti (pdf) (4.2 MB)

Päivitetty 9.10. klo 10.05: Pörssisähköön perustuva sopimus on 33 %:lla vastaajista. Tekstissä oli virheellisesti 38 %:lla.


Palaa otsikoihin



Sivua päivitetty viimeksi 16.5.2024