Kaupan alalla on huomattava potentiaali hukkalämmön hyödyntämiseen

Tuoreen selvityksen mukaan Suomen kaupan alalla on lähes terawattitunnin hyödyntämätön hukkalämpöpotentiaali. Päivittäistavarakaupan kylmäjärjestelmien lauhde-energia ja kauppakeskusten jäähdytysenergia ovat merkittävimmät hukkalämpölähteet.

Hukkalämpö tarkoittaa kiinteistöissä syntyvää ylijäämälämpöä, jota ei toistaiseksi hyödynnetä. Kiristyvien ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi myös kiinteistöjen hukkalämpö on järkevää hyödyntää nykyistä tehokkaammin. Hukkalämmön käytölle tulee jatkossa myös suoria vaatimuksia EU:n uudistuvasta energiatehokkuusdirektiivistä.

Suurin potentiaali löytyy keskikokoisista marketeista

Kaupan alan hyödyntämätön hukkalämpöpotentiaali on päivittäistavarakaupassa peräti 800 gigawattituntia vuodessa; tästä suurin osuus löytyy keskikokoisista marketeista. Vastaavasti kauppakeskuksissa hukkalämpöpotentiaali on 113 gigawattituntia ja tavarataloissa 20 gigawattituntia vuodessa. Tällä hetkellä hukkalämmöstä hyödynnetään vain 10–16 prosenttia kohteiden kokoluokasta riippuen.

Eniten hyödyntämätöntä hukkalämpöpotentiaalia kaupan alalla on päivittäistavarakaupan kylmäjärjestelmissä. Toinen merkittävä hukkalämmönlähde on kauppakeskusten jäähdytysenergia. Hukkalämmön määrä on suurimmillaan sekä päivittäistavarakaupassa että kauppakeskuksissa kesäaikana. Kaupan hukkalämmön voisi hyödyntää myös kesäisin kaukolämpöverkon välityksellä lämpöpumppujen avulla. Kiinteistön sisäisen ylijäämälämmön hyödyntämisen lisäksi kaksisuuntainen kaukolämpöverkon toimintamalli mahdollistaisi hukkalämmön hyödyntämisen.

Hukkalämmön käytön taloudellista kannattavuutta parannettava

Kaupan alalla lämpöä on mahdollista saada talteen esimerkiksi ilmanvaihdosta ja kaupan kylmäjärjestelmän tai tilajäähdytysjärjestelmän lauhde-energiasta. Lämpötilatasosta riippuen lämpöä voi hyödyntää joko suoraan tai lämpöpumpun avulla kaukolämpöverkostossa, omassa tai viereisessä kiinteistössä. Taloudellisesti kannattavinta hukkalämmön hyödyntäminen on saman kiinteistön sisällä.

Jotta hukkalämmön hyötykäyttö yleistyy, tarvitaan esimerkkisopimusmalleja, joilla taloudellinen hyöty jaetaan tasapuolisesti vuokralaisen ja kiinteistön omistajan kesken. Myös erilaiset velvoitteet ottaa vastaan hukkalämpöä kiinteistön tai kaukolämpöverkon omistajan taholta vauhdittaisivat hukkalämmön entistä kattavampaa hyödyntämistä. Sähköveroluokkien alentaminen kaukolämpöverkkoon lämpöä syöttävälle energiankierrätyksen laitekokonaisuudelle kannustaisi taloudellisesti hukkalämmön hyödyntämiseen.

"Kaupan hukkalämmön hyödyntäminen laajemmin, kuten syöttämällä energiaa kaukolämpöverkkoon, olisi ilmasto- ja yhteiskuntanäkökulmasta erittäin suositeltavaa. Kaukolämpöyhtiöt tulisi velvoittaa ottamaan hukkalämpö vastaan. Suomeen tuleekin viivyttelemättä luoda kaksisuuntaisen kaukolämpöverkon yhteinen toimintamalli, joka osaltaan mahdollistaisi Suomen hiilineutraalisuustavoitteen 2035 saavuttamisen. Kaukolämpöverkkoon syöttävän laitekokonaisuuden sähköveroluokan alentaminen mahdollistaisi hukkalämmön maksimaalisen hyödyntämisen", summaa toimitusjohtaja Mari Kiviniemi Kaupan liitosta.

Kaupan alalla syntyvää hukkalämpöä ja mahdollisuuksia sen hyödyntämiseen arvioitiin Granlund Oy:n selvityksessä, joka tehtiin Motiva Oy:n tilauksesta Energiaviraston rahoituksella. Selvityksen taustaksi haastateltiin kaupan alan edustajia Keskolta, S-ryhmästä, Lidl Suomesta ja Stockmannilta.

Hukkalämpöselvitys liittyy laajempaan kaupan alan energiatehokkuuden analysointiin. Aiemmin Energiavirasto on rahoittanut selvitykset metsä- ja metalliteollisuuden energiankäytön tehostamismahdollisuuksista.

Kaupan alan hukkalämpöselvitys:


Lisätiedot:
Energiavirasto
yli-insinööri Johanna Kirkinen
puh. 029 505 0175
johanna.kirkinen@energiavirasto.fi

Motiva Oy
johtava asiantuntija Lea Gynther
puh. 09 6122 5044
lea.gynther@motiva.fi

Palaa otsikoihin