SEI Forum 2: Energiatehokkuuden lisäämiseen ja korjausrakentamiseen tarvitaan investointeja, mutta myös tietoa ja osaamista niiden tekemiseen

Miten rahoittaa energiatehokkuusinvestointeja ja korjausrakentamista? Mietityttääkö, mitä kestävä rahoitus on? Miten työssä voitaisiin hyödyntää muun muassa käynnistyvän uuden EAKR -kauden rahoitusta? Mitä muun muassa EU:n kestävän rahoituksen taksonomia tai energiatehokkuusdirektiivi EED:n ja rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD:n uusinta tuovat tullessaan? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia tänään järjestetyssä Sustainable Energy Investment Forum: Energiatehokkuuden ja korjausrakentamisen rahoitus -verkkoseminaarissa.

Tilaisuuden avasivat teollisuusneuvos Juhani Tirkkonen työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi ympäristöministeriöstä.

Juhani Tirkkonen työ- ja elinkeinoministeriön energiaosastolta kuvasi edessä olevaa ilmastopolitiikan haastetta ja muistutti, että hyville energiatehokkuus- ja päästövähennyshankkeille tulee olemaan kysyntää. ”Päästöoikeuden hinta on ollut nousussa ja ei tarvitse olla kovin suuri ennustaja, jos sanoo, että varsin monet ennusmerkit viittaavat siihen, että tällainen kehitys jatkuu ja hankkeiden kannattavuus sen myötä paranee.”

Rakennukset ja rakentaminen -yksikön päällikkö Kirsi Martinkauppi kertoi Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelmasta, joka on osa EU:n elpymisvälinettä, ja jonka kokonaisrahoitusosuus on 40 miljoonaa euroa. ”Tavoitteena on vauhdittaa rakennusalan ilmastonmuutosta torjuvien ja vähähiilisyyttä tukevien teknologioiden, palveluiden ja toimintamallien käyttöönottoa, toimintatapojen muutosta ja lisätä tuottavuutta. Nyt on aika tehdä ilmastonmuutoksen torjunnasta hyvää bisnestä!” Avustuksia jakavat sekä Business Finland että ympäristöministeriö.

Euroopan komission DG Energia -yksikön edustaja Madis Laaniste korosti puheenvuorossaan komission ehdotusta asettaa energiatehokkuudelle kunnianhimoisemmat tavoitteet. Hänen mukaansa viimeaikaisia ehdotuksia tulee tukea mittavilla rahoitustoimilla, jotta energiatehokkuustavoitteet toteutuvat myös käytännöntasolla. Komission tuleekin lähemmin keskustella jäsenvaltioiden kanssa, jotta energiatehokkuuden rahoituksen pullonkauloja voidaan poistaa.

Mistä tukea energiatehokkuuteen ja korjausrakentamiseen?

Päivän aikana keskusteltiin eri rahoitusinstrumenttien tuomista mahdollisuuksista erityisesti alueiden elpymisen ja korjausrakentamisen näkökulmasta. Jotta näitä instrumentteja voidaan hyödyntää tehokkaasti, tarvitaan sekä tietoa että osaamista. Ei riitä, että rahoitusmahdollisuuksia on tarjolla, vaan yrityksissä, kunnissa ja kaupungeissa pitää osata ja pystyä kehittämään hankkeita niin, että tukimahdollisuuksia voidaan aidosti myös hyödyntää.

Korjaustarve on Suomessa mittava ja alueelliset erot vaikuttavat myös muun muassa hankkeiden saamaan tukeen. Suomen elpymispaketin investoinnit suuntautuvat pitkälti laajoihin infrahankkeisiin, jolloin mittakaavaltaan pienempiin energiatehokkuus- ja korjausrakentamishankkeisiin on tukea etsittävä muualta. Tarvitaan luovaa ajattelua ja tietoa uusista rahoituslähteistä sekä esimerkkejä hyvistä hankkeista.

Energiatehokkuusdirektiivin ja rakennusten energiatehokkuusdirektiivin käynnissä oleva uusiminen tuovat tullessaan muutoksia ja uusia vaatimuksia, mutta myös mahdollisuuksia.

“Tällä hetkellä tärkeää on keskittyä energiatehokkuusdirektiivin muutosehdotusten kansallisiin vaikutuksiin ja nimenomaan niihin meidän käsissämme oleviin tai ainakin meidän toimeenpanovastuullemme tuleviin asioihin. Pöydällä on vasta komission tuore ehdotus, jonka yksityiskohtien perkaaminen tulee viemään oman aikansa. Kokemuksesta voin sanoa, että komission ehdotuksen teksti tulee elämään ja muokkautumaan monessa vaiheessa”, korostaa johtaja Heikki Väisänen Energiavirastosta.

“Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin muutoksen taustalla ovat muun muassa EU:n kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, tarve lisätä energiakorjausten määrää ja mahdollistaa hiilestä irtautuminen rakennuksissa. Komissio esittää muutosehdotukset joulukuussa annettavassa direktiiviehdotuksessa”, toteaa ympäristöneuvos Maarit Haakana ympäristöministeriöstä.

EU:n kestävän rahoituksen luokittelu (taksonomia) ja erityisesti sen käyttöönottoon liittyvät aiheet olivat aiheena paneelikeskustelussa, jossa olivat mukana rahoitus-, kiinteistö- ja rakennusala.

Foorumiin osallistui kutsuttuina yli 50 yritysten, kuntien ja kaupunkien, valtionhallinnon, rahoitusalan sekä järjestöjen edustajaa Suomesta.

Kestävän rahoituksen tietohubi ja pyöreä pöytä

SEI Forum 2:n yhteydessä lanseerattiin myös kolmivuotinen kansallinen Kestävän rahoituksen tietohubi ja pyöreä pöytä -hanke, jota lähtevät toteuttamaan Motiva, Suomen Kuntaliitto, Kaupan liitto, Elinkeinoelämän Keskusliitto, RAKLI sekä Suomen Yrittäjät. Hankkeen päärahoittajat ovat ympäristöministeriö ja Energiavirasto.

"Näemme Motivassa kestävään rahoitukseen liittyvän tiedontarpeen suurena, ja olemme iloisia, että olemme viime ja tänä vuonna järjestetyn SEIF foorumin kautta saaneet koottua toimijat yhteen. Näiden pohjalta työ jatkuu ja syvenee alkavassa pyöreän pöydän hankkeessa", toteaa johtaja Päivi Laitila Motiva Oy:sta.

Sustainable Energy Investment Forum toista kertaa Suomessa

Suomessa toista kertaa järjestetty SEI Forum oli osa Euroopan komission EU:n “Smart Finance for Smart Buildings” aloitteen myötä eri maissa järjestämää foorumeiden sarjaa. Foorumeissa tuetaan ja kehitetään energiatehokkuusinvestointien rahoitukseen liittyvää osaamista ja yhteistyötä investointi- ja rahoitusohjelmien kehittämisessä. Tavoitteena on myös tunnistaa nykyiseen politiikkakehykseen ja liiketoimintakäytäntöihin liittyviä yhteisiä tavoitteita ja kehittämistarpeita.

Sustainable Energy Investment Forum 2 -tilaisuuden järjestivät EU komissio yhteistyössä Motiva Oy:n kanssa, tilaisuuden tukijoita olivat myös Energiavirasto, ympäristöministeriö sekä Finanssiala ry.

Lisätietoja:

Sustainable Energy Investment Forum 2:
Motiva Oy
johtaja Päivi Laitila
puh. 09 6122 5007
paivi.laitila@motiva.fi

Kestävän rahoituksen tietohubi ja pyöreä pöytä -hanke:
Motiva Oy
asiantuntija Anna Sahiluoma
puh. 09 6122 5041
anna.sahiluoma@motiva.fi

Palaa otsikoihin