Uusiokalvomuovi tarvitsee tasalaatuista raaka-ainetta

Kierrätettyjen kalvomuovien uudelleenkäyttöä tuotannossa halutaan lisätä merkittävästi. Laajasti tunnustettu tapa edistää sitä on vapaaehtoinen ja toimijoiden yhteinen Rakentamisen muovit green deal -sopimus. Tiedon lisäämiseksi Motiva on tuottanut ympäristöministeriön rahoittamana Rakentamisen muovit -verkkokoulutuksen, joka on suunnattu rakennusalalle ja koko toimitusketjun käyttöön. Koulutus on osa sopimuksen toimeenpanoa.

Luuppi-podcastissa keskustellaan aiheesta eri näkökulmista. Vieraina ovat vastuullisuuspäällikkö Anne Kaiser Saint-Gobain Finlandista ja kestävyys- ja kehitysjohtaja Mats Albäck Rani Plastista.

Tavoiterima riittävän korkealla

Rakentamisen muovit green deal -sopimuksen tavoitteena on lisätä kierrätettyjen kalvomuovien käyttöä muovituotannossa niin, että vuoden 2027 loppuun mennessä tuotannossa käytetystä raaka-aineesta 40 prosenttia on kierrätettyä materiaalia.

”Olen optimisti, 40 prosenttia ei ole mahdotonta. Tavoitteet pitää olla ja rima pitää asettaa tarpeeksi korkealle. Totta kai se vaatii työtä”, toteaa Kaiser Luuppi-podcastin haastattelussa.

Muovialan toimijoilta vaaditaan nyt tavoitteellisuutta ja lähtötilanne pitää tietää. ”Muovijätteen syntypaikkalajittelu on ensiarvoisen tärkeää. Se pitää saada kustannustehokkaasti hoidettua”, vastaa puolestaan Albäck.

Tekniikka on kehittynyt valtavasti viime vuosia niin, että on mahdollista tuottaa entistä tasalaatuisempaa uusioraaka-ainetta, joka sitten toimii optimaalisesti uusiokalvomuovin tuotannossa. ”Keskusteluissa asiakkaiden kanssa on jo huomattu, että Rakentamisen muovien green deal -sopimuksesta puhutaan. On mukava lähteä näihin keskusteluihin, kun kotiläksyt on tehty hyvin”, lisää Albäck.

Sopimuksen hyödyt koko alalle ja yksittäisille yrityksille ovat selvät. ”Meillä on konsernina globaali hiilineutraaliustavoite vuonna 2050. Olemme määritelleet hyvin tarkkaan suurimmat päästövaikutuspisteet mukaan lukien arvoketju, raaka-aineet ja pakkaukset. Meille green deal on äärimmäisen konkreettinen työkalu, olemme sen kokoinen talo, että haluamme näyttää tietä ja olla edelläkävijä”, muistuttaa Kaiser.

Koko arvoketjun on ymmärrettävä eri toimijoiden haasteet. ”Pakkausten merkinnät pitäisi saada hyvin yhtenäisiksi ja uusiomateriaalin laatu tasaiseksi. Se taas auttaa meitä kalvonpuhalluksessa, jotta voimme tehdä laadukasta kalvoa”, sanoo Albäck.

Kaikkia alan toimijoita kannustetaan liittymään mukaan green deal -sopimukseen. ”Olen Green Building Councilin hallituksen puheenjohtajana haastanut mukaan sopimukseen kaikki jäsenyritykset, jotka edustavat koko rakentamisen arvoketjua hyvin laajasti”, sanoo Kaiser.

”Mitä enemmän toimijoita on mukana sitä enemmän saamme vaikuttavuutta. Kun teemme kaikki yhdessä, niin hyvä tulee”, muistuttaa Albäck.

Pahimmat pullonkaulat ja kierrätyksen esteet

Rakennustyömailla tarvitaan hyvää koulutusta ja helppoa sekä selkeää tapaa toimia muovien syntypaikkalajittelussa. Tässä tulee apuun Motivan tuottama Rakentamisen muovit -verkkokoulutus. Kentällä tarvitaan koulutusta, jotta muovit osataan varmasti lajitella oikein.

”Hyvän ja laadukkaan kierrätysmateriaalin puute estää uusiokalvomuovituotannon lisäämisen tällä hetkellä. Voisimme käyttää paljon enemmän kierrätysmateriaalia, kuin mitä markkinoilla on saatavilla”, Albäck kiteyttää.

”Allekirjoitan tuon täysin, on tätä oston ihmisten kanssa katsottu, niin se on kyllä se suurin pullonkaula tällä hetkellä. Hyvälaatuista muovia ei palaa kiertoon tarpeeksi. Volyymi ei riitä vastaamaan kysyntään”, jatkaa Kaiser.

Kierrätetyn raaka-aineen epäpuhtauksista tulee paljon haittaa ja hylkyä. ”Epäpuhtaudet ovat suuri haaste tuotantolinjoillamme. Pahimmillaan tuotantolinjan toiminta katkeaa ja joudumme puhdistamaan laitteet ja aloittamaan alusta uudestaan. Voi olla että joudumme keskeyttämään koko kyseisen uusiomateriaalierän käytön tuotannossa. Tästä tulee kustannusvaikutuksia”, Albäck summaa.

Suljettu kierto ratkaisuna

”Sahatavarakääreiden suljetun kierron ekosysteemin kehittäminen on esimerkki toiminnasta, jossa yhteistyössä yhteistyökumppanien ja asiakkaiden kanssa lisätään sahatavarakääreiden kierrätystä sillä tavalla, että sahalaitokset viestivät omille asiakkailleen, että kääreet ovat arvokasta muovijätettä, joka pitää saada kiertoon. Logistiikkayritykset keräävät nämä kääreet loppukäyttäjiltä ja sitten materiaali menee uusiointilaitokseen, josta materiaali tulee uusiogranulaatteina meille takaisin. Teemme Rani Plastilla uusioraaka-aineesta muovikalvoa ja tytäryhtiömme Artpack tekee niistä sahatavarahuppuja”, Albäck kertoo.

Pienistä puroista kasvaa suuri materiaalivirta. ”Selkeä suljettu kierto, missä tietoisesti ohjataan muovijäte takaisin tiettyyn paikkaan, toimii. Sillä tavalla saadaan arvokkain ja puhtain materiaali kiertoon. Tätä kun lähdemme kasvattamaan niin hyöty kertautuu, Kaiser jatkaa.

Kuuntele ajankohtainen keskustelu, jossa pohditaan toimijoiden yhteistyötä ja kiertotalouden etenemistä sekä vastuullisuuden näkymistä käytännössä. Keskustelua vetää viestintäpäällikkö Sirpa Mustonen Motivasta.

Luuppi-podcast on kuunneltavissa Suplassa ja Spotifyissa.

Supla: Uusiokalvomuovi tarvitsee tasalaatuista raaka-ainetta

Spotify:

Palaa otsikoihin