Energiatodistustilasto ostopäätöksen tukena
Energiatodistus on dokumentti, josta käy ilmi rakennuksen energiatehokkuuden taso ja paljon muitakin tietoja lähes yhdellä vilkaisulla. Lisäksi tänä vuonna julkaistun energiatodistustilaston avulla energiatehokkuutta voi verrata muiden rakennusten energiatehokkuuden tasoon helposti. Tässä muutama vinkki ja esimerkki miten voit hyödyntää energiatodistustilastoa ostotilanteessa.Uuden kodin osto on aina iso asia ja rakennuksen ominaisuuksiin sekä kuntoon kannattaa perehtyä huolellisesti. Myös ostoenergian hinnan noustessa on hyvä tarkistaa mikä lämmitysjärjestelmä on käytössä ja selvittää mitä energiankulutusta pienentäviä remontteja kohteeseen on tehty.
Rakennuksen energiatehokkuusluokka on kirjattu energiatodistukseen ja todistuksesta käy myös ilmi asiantuntijan suosittelemat energiatehokkuutta parantavat toimet. Jos myynti-ilmoituksessa ei ole mainittu energiatodistusta, ole yhteydessä kiinteistövälittäjään. Kiinteistön omistaja on velvollinen myyntitilanteessa hankkimaan todistuksen. Tilastoja voi käyttää myös myyjä: jos rakennuksen energiatehokkuus on keskiarvoa parempi, kannattaa sitä hyödyntää myyntivalttina!
Energiatehokkuusluokkaa kuvataan kirjain- tunnuksella A (paras) – G (heikoin) sekä alaindeksinä olevalla vuosiluvulla. Vuosiluku kuvaa minkä lainsäädännön mukaan todistus on tehty. Energiatodistus on 10 vuotta voimassa, joten vielä on sekä vuoden 2013 että 2018 lainsäädäntöihin perustuvia todistuksia käytössä.
Energiatodistustilasto: kaikille avoin vertailutyökalu
Energiatodistukset viedään energiatodistusrekisteriin, jonka tietojen pohjalta on koottu kaikkien saataville energiatodistustilasto. Tällä vertailutyökalulla pystyt vertaamaan rakennuksen energiatehokkuusluokkaa saman ikäisiin, kokoisiin ja samalla alueella sijaitseviin rakennuksiin. Lisäksi näet yhteenvetona muita energiatodistuksesta löytyviä tietoja, kuten keskimääräiset lämmönläpäisykertoimet, eli U-arvot, ja lämmitysmuodon.Tilastojen hakua varten tarvitset myynti-ilmoituksesta löytyvät tiedot: rakennuksen rakennusvuosi, sijainti sekä lämmitetyt neliöt ilman autotallia. Sijainnin voit hakukenttään määrittää hyvinkin tarkasti, jopa postinumeron tarkkuudella. Kannattaa kuitenkin katsoa monta energiatodistusta on tilastossa saatavilla. Jos määrä on pieni, esimerkiksi vähemmän kuin 20 kappaletta, laajenna aluetta postinumerosta kunnaksi tai maakunnaksi tai säädä ikä- tai pinta-alahaarukkaa hiukan suuremmaksi.
Rakennusvuoden osalta kannattaa vertailu tehdä vuosikymmenittäin, jolloin rakennustapa on suurin piirtein sama. Älä vertaa vanhaa rakennusta uuteen tai päinvastoin!
Energiatodistusrekisterin tilastoa voi käytää vertailun tukena. Hakuja voi tehdä monin eri tavoin.
Vertailtaessa huomioi, että mukana ovat vain ne kohteet, joihin on tehty energiatodistus. Tilasto antaa erillisinä kuvaajina vuoden 2013 ja 2018 lainsäädäntöihin perustuvien energiatodistusten tilastot. Koska laskentatapa on eri, vertaa rakennuksen energiatodistuksen tietoja vain saman lainsäädännön tuloksiin. Eri lainsäädännön määräyksillä tehtyjen todistusten vertaaminen ei anna oikeaa kuvaa rakennuksen energiatehokkuudesta. Tarkempien tietojen osalta lämmitysjärjestelmiä ja ilmanvaihtojärjestelmiä on tilastoitu vasta vuodesta 2021, joten niiden jakauma on vain suuntaa antava.
Jos energiatodistus on useamman vuoden vanha, kannattaa varmistaa myyjältä onko todistuksen teon jälkeen rakennuksessa tehty energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä.
Esimerkkejä
Esimerkki A:
Omakotitalo, Oulu, 1974, 140m2, energiatehokkuusluokka E2018
Haetaan tilastoista seuraavilla tiedoilla: omakotitalo, rakennusvuosi 1970-1980, pinta-ala 120-160m2, jolloin tuloksia löytyy 107 kappaletta vuoden 2018 lainsäädäntöön perustuen.
Tilastosta nähdään, että rakennus on energiatehokkuusluokaltaan tyypillinen, sillä E-luokkaan menee 42 % vastaavista rakennuksista. Vastaavista rakennuksista noin 10 kappaletta menee A- ja B-luokkiin, eli ne vastaavat käytännössä energiatehokkuudeltaan uudisrakennusta.
Energiatehokkuutta voidaan parantaa esimerkiksi lämpöpumpuilla, varaavalla tulisijalla tai rakenteiden lisäeristämisellä. Pyydä myyjältä energiatodistus ja katso mitä toimenpiteitä siihen on listattu energiatehokkuuden parantamiseksi.
Vertailu tehdään aina sen mukaan, minkä vuoden lainsäädännön mukaan rakennuksen energiatodistus on tehty: 2018 tai 2013.
Esimerkki B:
Kerrostalo, Helsinki, 2005, 52,5 m2, energiatehokkuusluokka F2013
Energiatodistus tehdään aina rakennukselle, ei huoneistokohtaisesti, joten taloyhtiöiden osalta tarvitset koko rakennuksen lämmitetyn pinta-alan vertailua varten. Tyypillisesti tätä ei myynti-ilmoituksessa ole, joten voit kysyä tietoa kiinteistövälittäjältä tai tehdä karkean vertailun perustuen alueeseen ja rakennusvuoteen. Koska taloyhtiön yhteiset kulut jakaantuvat osakkaille, osakkaat voivat energiansäästöllä saavuttaa rahallista säästöä ja toisaalta hyväkuntoinen rakennus kiinnostaa ostajia.
Haetaan tilastoista seuraavilla tiedoilla: Esimerkkikerrostalosta ei ole tiedossa koko rakennuksen pinta-alaa, joten tehdään vertailu rakennusajankohdan 2000-2010 ja sijainnin perusteella.
Klikkaa kuvaa ja avaa Energiatodistusrekisterin tilaston hakutulos, jossa voit tutustua myös muihin tilastojen tarjoamiin tietoihin.
Haetaan tilastoista seuraavilla tiedoilla: Esimerkkikerrostalosta ei ole tiedossa koko rakennuksen pinta-alaa, joten tehdään vertailu rakennusajankohdan 2000-2010 ja sijainnin perusteella.
Energiatodistus perustuu vuoden 2013 lainsäädäntöön ja hakukriteereillä löytyy 575 kohdetta. Rakennuksista 36 % on päässyt energiatehokkuusluokkaan E, eli kerrostalo on energiatehokkuudeltaan hiukan keskiarvoa heikompi. Kannattaakin tiedustella onko suunnitteilla energiatehokkuutta parantavia remontteja lähitulevaisuudessa.
Vertailu tehdään aina sen mukaan, minkä vuoden lainsäädännön mukaan rakennuksen energiatodistus on tehty: 2018 tai 2013.