Jotta polttokennoautot voisivat yleistyä, tarvittaisiin uutta ajoneuvokalustoa ja uudenlainen jakeluverkosto. Ensimmäiset vetykäyttöiset polttokennoautot ovat testattavina tai jo myynnissä pieninä sarjoina Euroopassa, Japanissa ja Yhdysvalloissa, mutta pitkäaikaiset testit polttokennoteknologian kestävyydestä puuttuvat. Polttokennoautot testataan myös kylmissä olosuhteissa.

Uusia katalyyttejä kehitetään kuitenkin koko ajan, joten polttokennon hinta tulee todennäköisesti laskemaan tulevaisuudessa, ja polttokennoautoja alkaa tulla markkinoille.

Vety sopii myös ottomoottoriin Polttokennoauto on paras tapa hyödyntää vetyä liikenteessä. Toistaiseksi polttokennoautot ovat vielä kuitenkin erittäin kalliita, ja niinpä eräät autonvalmistajat ovat suunnitelleet myös vetykäyttöisiä polttomoottoriautoja siirtymävaiheen ratkaisuna. Vetyä voidaan käyttää myös kipinäsytytteisten polttomoottorien (bensiinimoottorien) polttoaineena.

Siksi autoteollisuus on ryhtynyt aktiivisesti kehittämään polttokennoautoja. Vedyn valmistus Vedyn yleisin valmistustapa on nykyään maakaasun höyryreformointi. Siinä vedyn ja hiilen väliset kemialliset sidokset rikotaan, ja hiili hapetetaan hiilidioksidiksi, joten reaktion tuotteena saadaan vetyä ja hiilidioksidia.

Ensi vuosikymmenellä osaksi valikoimaa voivat nousta myös sähköistä voimalinjaa käyttävät vety- eli polttokennoautot. Nämä soveltuvat erityisesti suurempiin ja raskaampiin automalleihin ja pitkille ajomatkoille. Yhteiskunta ohjaa liikenteen sähköistymiseen Liikenne- ja viestintäministeriö on vuonna 2021 julkaissut Fossiilittoman liikenteen tiekartan .