. ‒ Koulutuskokonaisuus liittyy ilmastonmuutoksen hillintään. Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035. Suomessa päästövähennyksiin kaikilla yhteiskunnan sektoreilla, myös työkoneissa, ohjaa ilmastolaki, muistuttaa neuvotteleva virkamies Tuomo Kalliokoski ympäristöministeriöstä.

. – Ilmastonmuutoksen hillintä ja kestävä kehitys sisältyvät vahvasti hallituksen tavoitteisiin. Näiden ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että talouden ja yhteiskunnan uudistumiseen tarvittavat investoinnit käynnistetään ja ne löytävät markkinoilta rahoitusta.

Viime vuosina huomio on Euroopassa kiinnittynyt erityisesti ilmastonmuutokseen ja kasvihuonekaasujen päästökauppaan. Kauppaa voidaan kuitenkin käydä myös muilla päästöillä, josta hyvä esimerkki on USA:ssa käytävä rikkidioksidipäästöjen kauppa.

Se tarkoittaa suomalaisyrityksille yhtäaikaisia investointitarpeita sekä ilmastonmuutoksen hillintään että siihen sopeutumiseen. EK on teettänyt konsulttiyhtiö Deloittella selvityksen, jossa tarkasteltiin ilmastonmuutoksen aiheuttamia liiketoimintavaikutuksia ja riskejä vuoteen 2050 mennessä.

Ilmastonmuutoksen hidastaminen edellyttää, että alamme mitata toimenpiteiden vaikuttavuutta muutenkin kuin eurojen kautta. Kunnissa tämä tarkoittaa ilmastovaikutusten huomioon ottamista kunnan talouden vuosisuunnittelussa ja seurannassa sekä hankintojen johtamisessa.

Tavoitteena on yhdessä edistää kestävän kehityksen tavoitteita etsimällä ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja kiertotalouden edistämiseksi.

Sopeutumisessa edistytty, mutta järjestelmätason muutoksia tarvitaan Ilmastonmuutoksen laajuus ja nopeus sekä siihen liittyvät riskit riippuvat lähitulevaisuudessa toteutettavista hillintä- ja sopeutumistoimista. Nykyiset sopeutumistoimet eivät riitä, jos ilmasto lämpenee enemmän kuin 1,5, asteen kehityskululla.

Tarpeen mukaan käsitellään ilmastonmuutoksen hillinnän ohessa myös ilmastonmuutokseen sopeutumisen teemoja.