Hiilensidonnan laitoksia suunnitteilla Suomeen Suomalaisilla jätteenpolttolaitoksilla on suunnitelmat siitä, kuinka edetään hiilidioksidin talteenoton suhteen. Ensimmäisiä laitoksia saadaan todennäköisesti käyttöön jo vuonna 2026. Talteenotettavaa hiilidioksidia aiotaan hyödyntää e-polttoaineissa tai kemikaaleina.

Hanke kytkeytyy edellä mainittuun Koppö Energia Oy:n hankkeeseen siten, että suurin osa Mustasaaressa talteenotetusta hiilidioksidista kuljetettaisiin Kristiinankaupunkiin hyödynnettäväksi uusiutuvan liikennepolttoaineen valmistuksessa. Jätteenpolttolaitokselle suunniteltu hiilidioksidin talteenottolaitos poistaisi sen savukaasuista vuosittain noin 190 000 tonnia hiilidioksidia.

Biokaasu koostuu lähinnä metaanista ja hiilidioksidista. Kaasun koostumus riippuu mädätettävästä biomassasta ja mädätysprosessista. Energiakäytön kannalta biokaasun olennaisin aine on metaani, jota kaasussa on yleensä 50–70 prosenttia. Hiilidioksidin osuus on vastaavasti 30–50 prosenttia.

Kasvava puu sitoo ilmasta hiilidioksidia. Yksi kuutiometri CLT- levyjä sisältää tuotantoprosessin jälkeen edelleen 676 kg hiilidioksidia. HOISKOn CLT-levyjen vuosituotanto on noin 40 000 m 3 , mikä vastaa 27 000 tonnia talteen otettua hiilidioksidia.

Hiilimonoksidi ja hiilidioksidi Hiilivetyä sisältävän polttoaineen palaessa syntyy ensin hiilimonoksidia eli häkää (CO). Kun häkä reagoi hapen kanssa, syntyy hiilidioksidia (CO 2 ). Pakokaasut saattavat sisältää ajoittain paljonkin häkää. Hiilivedyt Osa polttoaineesta kulkeutuu palamattomana moottorin läpi. Tästä aiheutuu hiilivetypäästöjä (HC).

F-kaasujen päästöt ovat verrattain vähäisiä, mutta niiden ilmakehää lämmittävä vaikutus on suuri verrattuna muihin kasvihuonekaasuihin kuten hiilidioksidiin. Lämmittävää vaikutusta kuvataan GWPindeksillä (Global Warming Potential). Hiilidioksidin GWP-arvo on 1.

Siinä vedyn ja hiilen väliset kemialliset sidokset rikotaan, ja hiili hapetetaan hiilidioksidiksi, joten reaktion tuotteena saadaan vetyä ja hiilidioksidia. Reformoinnissa voidaan käyttää myös biometaania, jolloin hiilen kiertokulku on periaatteessa suljettu.

Rahoitusta on haettavissa energiainfrastruktuurihankkeisiin, uuteen energiateknologiaan, vähähiilisen vedyn tuotantoon ja varastointiin, hiilidioksidin talteenottoon ja käyttöön sekä teollisuuden prosessien sähköistämiseen ja vähähiilistämiseen.

Järjestelmä on sekä ympäristöystävällinen että taloudellisesti kannattava – Asiakkaan lämmityskustannukset pienenevät, kun ylilämpö kierrätetään, ja muut lämmönlähteet ja jäähdytys tuottavat vähemmän hiilidioksidia.