(ml. energiatehokkuus) EED-alatyöryhmä, artiklat 5 ja 6 600 510 500 447 408 402 414 421 366 370 368 370 46 45 50 55 55 44 59 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 411 408 400 300 346 381 397 327 200 100 80 0 Lämmitys • Kunta-alan energiatehokkuussopimuksen piirissä n. 4/5 kuntien energiankäytöstä 9 Energiaostot 2015-2022 (M€/vuosi), kunnat ja kuntayhtymät 27.9.2023 Sähkö ja kaasu 2022

Hankkeeseen osallistuivat: Aalto-yliopisto, ABB Oy, Beckhoff Automation Oy, Caverion Suomi Oy, Oy Danfoss Ab, Fidelix Oy, Helen Oy, KNX Finland ry, Leanheat Oy, Taloyhtiöt ja isännöitsijät – Ouman Oy, Smartecno, Suomen Aurinkosuojaus ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Talteka ry, Vallox Oy ja ympäristöministeriö Hankkeen toteutuksesta vastasi Motiva Oy yhteistyössä osallistujien

Suomen terveydenhuoltoalan hiilijalanjäljestä suurin osa syntyy sähkön ja lämmön hankinnasta ja rakentamisesta, ruokapalveluista, asumispalveluista,kuljetuksista sekä terveydenhuollon tarvikkeista. Parhaimmillaan energiaa ja luonnonvaroja säästävät toimet säästävät hyvinvointialueille myös rahaa.

Valaistus Kaikesta Suomessa käytetystä sähköstä noin kymmenen prosenttia kuluu valaistukseen. Joissain tiloissa valaistuksen energiankulutuksen osuus voi olla huomattavasti tätäkin suurempi. Esimerkiksi koulurakennuksen valaisemiseen kuluu tyypillisesti viidennes ja sairaalan jopa kolmasosa sähkönkulutuksesta, koska valoja tarvitaan ympäri vuorokauden.

Talot lämpiävät pääosin sähköllä toimivalla ilmalämmityksellä. Asunnoissa on lisäksi tehokas lämmöntalteenotto ilmanvaihtokoneessa. Taloissa tarvitaan mahdollisimman vähän kiinteistöjen ulkopuolista energiaa, sillä talojen rakenteet ovat tiiviit ja tilat tehokkaasti käytössä. Kuva. Passiivitalokiinteistö koostuu rivi- ja paritaloista.

Kaukolämpökatselmuksessa vastuuhenkilöinä voivat toimia Motivan kouluttamat energiakatselmoijat (lämpö-katselmoija (L) tai sähkö-katselmoija (S)) tai myös Motivan hyväksymät niin sanotut hakijavastuuhenkilöt. Kaukolämpökatselmukselle on sisällöllisesti kolme vaihtoehtoa: A: Koko kaukolämpöverkon ja siihen liittyvien energiantuotantolaitosten katselmointi.

Tarkastelussa ovat mukana: metsähake tuulivoima aurinkovoima biokaasu sähkön- ja lämmöntuotannossa liikenteen uusiutuvat nestemäiset polttoaineet biopolttoöljy lämmityksessä biopolttoöljy muussa käytössä öljylämmityksestä luopuminen Sektoritutkimuksen neuvottelukunta teetti osana ilmastopolitiikkaa tukevaa tutkimuskokonaisuutta (SETUILMU) hankkeen ”Ilmastopolitiikkatoimien kustannustehokkuus

Tuotetun sähkön omakäyttöosuutta voidaan kasvattaa ajoittamalla sähkönkulutusta aurinkoiseen aikaan. Saatavilla on myös ohjausjärjestelmiä, joilla voidaan automaattisesti ohjata esimerkiksi vastuskuormaa kuten käyttövesivaraajan vastusta paneeleiden tuoton tai ylijäämäsähkön tehon mukaan.

Sähkö- ja LVI-suunnittelijoiden asiantuntemusta kannattaa hyödyntää lämmitysjärjestelmän valinnassa. Ammattilaisen suunnittelema lämmitysjärjestelmä toimii luotettavasti ja tarjoaa tasaiset lämpöolot energiatehokkaasti. Päälämmitysjärjestelmää voidaan täydentää esimerkiksi tulisijoilla.

Lämmitysenergiana voidaan käyttää esimerkiksi sähköä, maalämpöä, kaukolämpöä tai pellettilämmitystä. Ilmakiertoisessa lattialämmityksessä lämmitysenergian lähdettä voidaan vaihtaa jälkikäteen. Ilmalämmitys Perinteisessä ilmalämmityksessä ilma lämmitetään keskitetysti ja ilma jaetaan huoneisiin ikkunoiden eteen lattiaan sijoitetuista säleiköistä.