Toimintatapojen muutosten jälkeen kannat‐ tavien energiankäyttöä tehostavien toimenpiteiden läpimenoaika lyheni puolella.  Uutta tehostamispotentiaalia löytääkseen ryhmä perusti useita osaprojekteja, jotka tuotti‐ vat jatkuvasti uusia energiantehostamisideoita. 

Seuranta Tavoite: Esittää energiankäytön seurannan merkitys sekä keinoja sen toteuttamiseksi.

Tukea ja rahoitusta tarvitaan myös uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä, jotka osaltaan sekä tukevat esim. yritystoiminnan kasvua mutta edistävät myös esim. uusiutuvan energiankäyttöä tai energiamurrosta. Tutkimus: Tutkimusta viedään eteenpäin harkittujen teoria- ja aineistovalintojen kautta, joten teoria on tutkimuksen selvityksestä erottava tekijä.

Lämmityksen ja ilmanvaihdon lisäksi taloyhtiön kannattaa kiinnittää muihinkin olosuhteisiin tai energiankäyttöön vaikuttavien tekijöiden, kuten ikkunoiden ja ovien tiivisteiden kuntoon, käyttövesiverkoston toimintaan sekä hanojen virtaamiin.

Lämmityksen ja ilmanvaihdon lisäksi taloyhtiön kannattaa kiinnittää muihinkin olosuhteisiin tai energiankäyttöön vaikuttavien tekijöiden, kuten ikkunoiden ja ovien tiivisteiden kuntoon, käyttövesiverkoston toimintaan sekä hanojen virtaamiin.

Kouluttajat ja koulutusmateriaalit Koulutuksen järjestää kestävän kehityksen yritys Motiva Services Oy, jonka asiantuntijoilla on pitkä kokemus uusista energiaratkaisuista ja kestävästä energiankäytöstä. Kouluttajina toimivat johtava asiantuntija Jaakko Ketomäki ja asiantuntija Nina Teirasvuo . Kouluttajina kuullaan myös muita alan asiantuntijoita.

Paikallisten energialähteiden osuus koko energiankäytöstä on 82%, kun se oli 81 % vuonna 2014. Vuonna 2019 paikallisten polttoaineiden osuus asettunee luokkaan 90 % uuden biotuotetehtaan johdosta. 27 Kuva 13.

Julkaisuja on eri aihepiireistä, joita ovat muun muassa energiatehokkuus, hankinnat, kodin energiankäyttö, lämmitysjärjestelmät, materiaalitehokkuus, rakentaminen ja uusiutuva energia. Vaihtoehtoisesti voit etsiä julkaisuja oheisista, aihealueiden mukaan jäsennellyistä kansioista, jotka löytyvät sivun vasemmasta navigaatiosta.

Pientalon energiankäytön hiilijalanjälki vuodessa (kaukolämmön hiilijalanjälki edustaa suomen keskiarvotuotantoa ja sähkön hiilijalanjälki 5 vuoden keskiarvoa (sisältäen myös nettotuonnin).

Suurimman osan alueen energiankäytöstä muodostavat rakennusten lämmitys (52 %) ja tieliikenne (20 %). Rakennusten lämmityksessä on vielä merkittävä määrä öljy- ja sähkölämmitystä. KUVA 10. Jyväskylän energiatase 2014 15 KUVA 11.