Ensisijaisia kulkutapoja ovat kävely, pyöräily ja joukkoliikenne. Mikäli henkilöauton käyttö on välttämätöntä, kannattaa suosia autojen yhteiskäyttöä, kimppakyytejä, liityntäpysäköintiä ja taloudellista ajotapaa. Fiksua on valita mahdollisimman pienikulutuksinen auto, jossa voi käyttää myös tulevaisuuden polttoaineita.

Omistaja hyötyy taloudellisesti saadessaan vuokratuottoa ja käyttäjät hyötyvät, koska heidän ei tarvitse omistaa omaa autoa päästäkseen liikkumaan sellaisia matkoja, joihin juna, bussi, pyörä tai kävely eivät sovellu.

. – Liikkujan viikolla edistetään tietenkin kävelyä ja pyöräilyä, mutta myös muita kestävän liikkumisen muotoja, kuten etätyötä, joukkoliikennettä ja vähäpäästöistä autoilua, kertoo Lukkarinen. Kestävän liikkumisen iloa syyskuussa Suomessa Liikkujan viikkoa viettää 16 kuntaa ja kaupunkia.

Esimerkiksi kävely, pyöräily, joukkoliikenne ja kimppakyydit ovat yleensä kustannus- ja energiatehokkaampia vaihtoehtoja kuin yksin omalla autolla liikkuminen. Liikkujan viikko haluaakin tukea muutama viikko sitten julkaistua Astetta alemmas -energiansäästökampanjaa. Myös Astetta alemmas korostaa arjen pieniä energiatekoja, kuten astetta kevyempää kaasujalkaa.

Lyhyillä matkoilla kävely ja pyöräily parantavat kuntoa ja samalla myös elämänlaatua. Sähköpyörällä 10–20 kilometrin pituinen työmatkakin voi sujua vaivattomasti.

Lue lisää Helsingin kaupungin kestävän liikkumisen ohjelmista ja liikenteen ympäristökasvatustoiminnasta: Pyöräliikenteen kehittämisohjelma 2020-2025 (hel.fi) Helsingin kävelyn edistämisohjelma Liiku kestävästi Kulkuri, kestävän liikkumisen lähettiläs | Helsingin kaupunki Ilmari – ilmastoviisas liikkuja | Helsingin kaupunki HSY:n ilmastoinfon verkkosivu Kuvat: Helsingin kaupunki Kuvaaja

Porissa kaduille tehdyt elämykselliset taideteokset ja uudenlaiset kevyen liikenteen opasteet lisäsivät kaupunkiviihtyvyyttä sekä kävelyn ja pyöräilyn määrää. Lappeenrannassa kaupungin työntekijöille lainatuilla sähköpyörillä onnistuttiin korvaamaan työmatka-autoilua.

Pää- ja kokoojakaduilla kävely- ja pyörätie erotetaan ajoradasta reunakivellä ja välikaistalla. Kävely ja pyöräily erotetaan toisistaan käyttämällä eri päällystemateriaaleja. Tonttikaduilla jalkakäytävät erotetaan ajoradasta reunakivellä korotettuna. 13 14 Kankaan alueiden jaottelu 2. RAKENTAMISEN PERIAATTEITA 15 2.1. Rakennukset 2.1.1.

Reilu kolmannes (35 %) suomalaisista oli vähentänyt autoilua ja sen sijaan lisännyt kestävää liikkumista kuten kävelyä, pyöräilyä tai joukkoliikenteellä kulkemista. Vuonna 2019 vastaavana ajankohtana autoilua vähentäneiden luku oli selvästi korkeampi (43 %).

Reilu kolmannes (35 %) suomalaisista oli vähentänyt autoilua ja sen sijaan lisännyt kestävää liikkumista kuten kävelyä, pyöräilyä tai joukkoliikenteellä kulkemista. Vuonna 2019 vastaavana ajankohtana autoilua vähentäneiden luku oli selvästi korkeampi (43 %).