Avainsanat: Kestävä kehitys, ilmastonmuutos, päästöt, energiatehokkuus, energiansäästö, kulutusjousto, hiilinielut, luonnon monimuotoisuus, luontoarvokompensaatio, ekologinen kompensaatio Podcastin voit kuunnella myös Spotify-musiikkipalvelussa: Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen: Suomi matkalla puhtaan energian suurvallaksi Palaa otsikoihin

Ohjelma tukee kestävän kehityksen mukaista uudistumista, osaamisen kehittämistä ja osallisuutta Uudistuva ja osaava Suomi -ohjelman läpileikkaavia painopisteitä ovat kestävä kehitys, sukupuolten tasa-arvo, yhdenvertaisuus, digitaalisuus, kansainvälistyminen, ilmastonmuutos ja innovatiivisuus. Nämä sisältyvät kaikkeen toimintaan.

Ilmastonmuutos haastaa aluesuunnittelua, suunnittelun ammattilaisia ja kaavoittajia yhä enemmän ilmiöillä, jotka ovat odottamattomia ja vaikeasti ennustettavia. Näihin ilmiöihin aluesuunnittelun pitää pystyä vastaamaan joustavuudella ja resilienteillä suunnitelmilla.

Ilmastonmuutos ja luontokato kiihdyttävät toinen toisiaan ja siksi aikamme suurimmat ympäristöhaasteet on ratkaistava yhdessä. Kiertotalous edellyttää materiaalien tehokkaampaa käyttöä Tutkimuksen mukaan maapallolla saattaa olla jo enemmän ihmisen tuottamaa materiaalia kuin elollista ainesta. Hyödynnämme silti jatkuvasti uutta neitseellistä materiaalia.

Ilmastonmuutos on aikamme suurin haaste ja sen ratkaisemiseksi tarvitsemme mm. vastuullisia valintoja ja uusiutuvaa energiaa. Uusiutuvalla energialla tarkoitetaan mm. aurinko- ja tuulivoimaa. Suomessa vuonna 2021 uusiutuvalla energialla katettiin 42 % energian kokonaiskulutuksesta. Lisäksi uusiutuvan energian tuotannon määrä kasvoi 3 prosenttiyksikköä vuodesta 2020.

Ilmastonmuutos Ihmiskunnan toiminnasta johtuva kasvihuonekaasujen määrän lisääntyminen ilmakehässä aiheuttaa globaalia ilmaston lämpenemistä. Kasvihuonekaasu Tärkeimmät ilmakehässä luonnostaan esiintyvät kasvihuonekaasut ovat vesihöyry (H 2 O), hiilidioksidi (CO 2 ), metaani (CH 4 ), dityppioksidi (N 2 O) ja otsoni (O 3 ).