Yksittäinen kodinkone voi ohjata toimintaansa energianhinnan perusteella, ja vettä käyttävät laitteet pystyvät optimoimaan sähkön- ja vedenkulutuksen veden lämpötilan tai pörssisähkön hinnan perusteella. Myös viihde-elektroniikan laitteita voidaan ohjata vastaavin keinoin.

Järjestelmien (lämmitys, ilmanvaihto, sähkö, vesi) sekä rakenteiden teknisen ja toiminnallisen kuvauksen esitystapa on määrämuotoisiin lomakemalleihin pohjautuva. Energiakatselmusraportin rakenne RAPORTTIOSA LIITTEET 1. 1. 2. 3. 4. 5. 2 Yhteenveto Taulukko 1 Taulukko 2 Lämpö Sähkö Vesi Toimenpideehdotukset 2. 3. 4. 5.

Taulukko. 13 Säästölaskelmissa käytettävät sähkön hinnat.

Ostosähköä tarvitaan 26 kWh/brm 2 ja lisäksi aurinkopaneeleilla tuotetaan omaa sähköä 0,4 kWh/brm 2 . Palvelutalon käyttövaiheen ostoenergiankulutus on sekä sähkön että lämmön ostoenergian osalta noin 50 prosenttia pienempi verrattuna normaaliin, uuteen rakentamismääräyskokoelman mukaisen minimitason täyttävään asuinkerrostaloon.

Sähkölämmityksen ympäristökuormitusta voidaan pienentää hankkimalla ekoenergian kriteerit täyttävää sähköä.

Verkkoon liityttäessä ja sinne sähköä siirrettäessä on tehtävä paikallisen jakeluverkkoyhtiön kanssa tuotannon verkkopalvelusopimus. Voimalaitoksen koosta ja asennuspaikasta riippuen voidaan tarvita myös erillinen tuotannon liittymissopimus.

Tällä mitataan sähkön käyttöä taloissa.

Sähkön painottaminen on sikäli ymmärrettävää, että rakennukset sähköistyvät jatkuvasti. Lämpöä tuotetaan yhä enemmän lämpöpumpuilla, valaistus on jo kauan sitten siirtynyt päreistä hehkulampun kautta ledeihin ja sähköinen liikkuminen yleistyy jatkuvasti. Myös talotekniikka, kuten ilmanvaihto ja viilennys, vaativat toimiakseen sähköä.

Automaatiolla voidaan myös esimerkiksi painottaa lämmitystä edullisempien sähkön tuntihintojen aikaan. Tällöin puhutaan kulutusjoustosta. Lisätietoja: Sähkön kulutusjousto Älytermostaateilla säästömahdollisuuksia Älytermostaatteja on saatavilla niin huonekohtaiseen sähkölämmitykseen kuin vesikiertoiseen lämmitykseen.

Kohteessa käytettiin ennen maalämpöön siirtymistä sähkön rinnalla puuta 4–5 m³ vuodessa. Puu kannattaisi ottaa käyttöön myös maalämmön rinnalla ainakin kylmimpään talviaikaan lämmityshuippujen leikkaamiseksi.