Päästölaskennassa käytetään sähkön osalta Suomen valtakunnallista sähköntuotannon kasvihuonekaasujen päästökerrointa CO2data-palvelusta ja kaukolämmön osalta kaukolämpöyhtiökohtaista hyödynjakomenetelmällä laskettua kasvihuonekaasujen päästökerrointa.

Listauksessa on huomioitu rahoitukset kasvihuonekaasujen päästöjen ehkäisyyn ja vähentämiseen, sekä äärimmäisiin sääilmiöihin ja ilmastonmuutokseen liittyvien riskien vähentämiseen, niihin varautumiseen ja sopeutumiseen. Myös Kiertotalous-Suomi -sivuston ylläpitämä lista vähähiilisen kiertotalouden rahoitusmahdollisuuksista ja -lähteistä on linkattu tähän listaan.

Metaani on hiilidioksidia 20–70 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu. Siksi biojätteen kaatopaikkasijoituksen vähentäminen ja kaatopaikoilta ilmaan vuotavan biometaanin talteenotto ja käyttäminen energiantuotannossa on ympäristön näkökulmasta hyvin perusteltua.

Avainsanat (asiasanat) Ammattikeittiö, hiilijalanjälki, kasvihuonekaasut, vastuullisuus, energiatehokkuus Muut tiedot

Maailmanlaajuisesti tilanne ei kasvihuonekaasujen osalta ole vielä yhtä hyvä. Työpaikalle kannattaa sähköyhtiöltä tilata uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä tai investoida esimerkiksi omaan aurinkosähkötuotantoon. Kotilatauksessa työnantaja ei voi kuitenkaan edellyttää vihreän sähkön käyttöä, sillä kiinteistön sähköliittymän haltija vastaa omasta sähkösopimuksestaan.

Kivihiilestä luopuminen vähentää kasvihuonekaasujen lisäksi myös rikkidioksidi-, raskasmetalli- ja muita päästöjä. Tukihaku Business Finlandin kautta – hakemusten käsittely työ- ja elinkeinoministeriössä Investointitukea voidaan myöntää yrityksille ja yhteisöille, kuten kunnille.

Kauniainen on asettanut tavoitteeksi 60 prosentin kasvihuonekaasujen päästövähennyksen vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä ja hiilineutraalisuustavoitteen vuoteen 2035. Kaupunki on solminut vuonna 2017 työ- ja elinkeinoministeriön (TEM), Energiaviraston ja Suomen Kuntaliiton kanssa energiatehokkuussopimuksen kaudelle 2017‒2025.

Taakanjakosektori kattaa liikenteen, rakennusten erillislämmityksen, työkoneiden ja jätehuollon päästöt, osan maatalouden päästöistä sekä fluoratut kasvihuonekaasut (F-kaasut). “Tarkoituksena on löytää uusia, kustannustehokkaita keinoja vähentää päästöjä taakanjakosektorilla.

Se kattaa liikenteen, rakennusten erillislämmityksen, työkoneiden ja jätehuollon päästöt, osan maatalouden päästöistä sekä fluoratut kasvihuonekaasut (F-kaasut). Lisäksi suunnitelmassa käsitellään kulutuksen, julkisten hankintojen, kiertotalouden ja kuntien ilmastotyön roolia päästövähennysten saavuttamisessa.

Vuoden 2021 rahoituskohteiden avulla voidaan teoriassa vähentää 10 vuoden aikana Suomen kasvihuonekaasuja vähintään saman verran kuin Suomen kokonaispäästöt olivat vuonna 2020.