Liikenne sähköistyy Liikenne- ja viestintäministeriön vuonna 2022 asettama työryhmä laati fossiilittoman liikenteen tiekartan, jossa tunnistetaan yhteiskunnallisen päätöksenteon pohjaksi keinot, joilla Suomen liikenteen kasvihuonekaasupäästöt puolitetaan vuoteen 2030 mennessä ja liikenne muutetaan nollapäästöiseksi viimeistään vuoteen 2045 mennessä.

Yhteensä EU:n taakanjakosektori vastaa 60 prosentista EU:n kasvihuonekaasupäästöistä. Voimassa oleva taakanjakoasetus sisältää jäsenmaille määritetyt määrälliset, prosentteina ilmaistut ja sitovat päästövähennysvelvoitteet vuosille 2021–2030. Kansalliset päästövähennysvelvoitteet määritellään pääosin suhteellisesti perustuen asukasta kohden laskettuun bruttokansantuotekriteeriin.

Euro-päästöluokkavaatimuksilla voidaan siis vaikuttaa vain paikalliseen ilmanlaatuun mutta ei kasvihuonekaasupäästöihin.

Euro-päästöluokkavaatimuksilla voidaan siis vaikuttaa vain paikalliseen ilmanlaatuun, mutta ei kasvihuonekaasupäästöihin. Se kattaa yhden osa-alueen lain asettamista vaatimuksista.

Euroopan unionin biopolttoainesäädäntö edellyttää, että kasvihuonekaasupäästöjen on oltava olennaisesti pienempiä kuin fossiilisten polttoaineiden kasvihuonekaasupäästöt ovat. Laskennassa otetaan huomioon tuotteen elinkaari raaka-ainetuotannosta aina siihen asti kun polttoaine on auton tankissa.

Tämä on hyvin ymmärrettävää, sillä rakennuksissa kuluu 40 prosenttia kaikesta energiasta ja niissä aiheutuu 36 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä EU:ssa. Myös asukkaat hyötyvät, sillä energiatehokkaat rakennukset lisäävät asumismukavuutta ja hillitsevät asumiskustannusten nousua”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari .

Suomen ja Ruotsin rakentamisen päästötietokannat tarjoavat avoimesti ja maksutta puolueetonta ja vertailukelpoista tietoa rakennustuotteiden sekä rakentamisen prosessien kasvihuonekaasupäästöistä. Tietokantojen tiedot ovat maakohtaisia, mutta ne on kerätty ja laadittu samalla tavalla, yhteistyössä maiden rakennusalojen kanssa.

Syksyllä eduskunnalle selontekona annettava ilmasto- ja energiastrategia kattaa Suomen kaikki kasvihuonekaasupäästöt ja nielut, niin päästökauppa-, taakanjako- kuin maankäyttösektorillakin. Se toimii eri kokonaisuuksia yhdistävänä hiilineutraalius 2035 -toimenpideohjelmana. Strategian sisältö valmistuu kommentoitavaksi kesän aikana.

Tämä edellyttää huomattavan suurta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä erityisesti vuosina 2030–2035 ja lisäksi sitä, että metsien ja muun maankäytön hiilinielut säilyvät riittävän suurina kattamaan jäljelle jäävät kasvihuonekaasupäästöt.