Nyt vuodelle 2020 arvioitujen PEF-kertoimien suhde on 20 %. 32 Taulukko 21 Kaukojäähdytyksen valtakunnallinen PEF-keskiarvo vuonna 2020 Lämpöpumppu Vapaajäähdytys 72 GWh Kompressori Yhteensä/ Keskiarvo1 Tuotanto 178 GWh 34 GWh 283 GWh Verkostohäviö 1% 1% Pumppauksen sähkönkulutus 5% 5% 5% COP 5,0 5,0 Sähkönkulutus (pumppaus + LP 45 GWh 4 GWh 9 GWh 57 GWh tai kompressori Sähkön PEF,

Kylmäenergiaa käytetään tuotantolinjojen prosessijäähdytyksiin sekä kylmävarastojen jäähdyttämiseen. 1.2 Energiatehokkuus ja säästöpotentiaali Taulukossa 1 esitetään kohteen nykyinen kylmäenergian sähkönkulutus sekä sähkön, lämmön ja vedensäästöpotentiaalit toimenpiteillä, joiden takaisinmaksuaika on alle 10 vuotta sekä tarvittavat investoinnit.

Sähkönkulutus on 24 MWh/a. Sähkön hinnalla 80 €/MWh ylimääräinen kustannus on 1 900 €/a. 3 Esim. Ilmaa, jonka virtaus on 1 m3/s esilämmitetään 10 °C. Lämmöntalteenottoteho on 12 kW. Prosessi toimii 8000 h/a ja vuosienergia on 96 MWh/a. Jos lämmön hinta on 35 €/MWh, säästö säästö 3 360 €/a. 4 Esim. Vettä, jonka virtaus on 1 l/s, esilämmitetään 10 °C. LTO-teho on 42 kW.

Sähkönkulutus on 24 MWh/a. Sähkön hinnalla 80 €/MWh ylimääräinen kustannus on 1 900 €/a. 3 Esim. Ilmaa, jonka virtaus on 1 m3/s esilämmitetään 10 °C. Lämmöntalteenottoteho on 12 kW. Prosessi toimii 8000 h/a ja vuosienergia on 96 MWh/a. Jos lämmön hinta on 35 €/MWh, säästö säästö 3 360 €/a. 4 Esim. Vettä, jonka virtaus on 1 l/s, esilämmitetään 10 °C. LTO-teho on 42 kW.

Sähkönkulutus 2013 2014 30,1 45,8 35,4 29,1 47,4 40,9 Kokonaiskulutus GWh Raitioliikenne Metroliikenne Junaliikenne 7 Junaliikenne on vähäpäästöistä ja energiatehokasta. HSL:n lähijunaliikenne kulkee uusiutuvalla sähköenergialla. Junien täyttöasteella on matkustajaliikenteessä keskeinen vaikutus matkustajakohtaiseen energiatehokkuuteen.

Tasainen sähkönkulutus kuvaa sitä, että seurantajakson aikana ei tilojen käyttäjämäärissä ja tiloja palvelevien LVIS-järjestelmien käyttöajoissa ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Liitteen tariffivertailussa on esitetty kulutuksen arvioitu jakautuma vaihtoehtoisten tariffien aikajaksoihin.

Lämmitysjärjestelmän energiankulutus lasketaan lämmitysenergian nettotarpeesta ottamalla huomioon järjestelmähäviöt ja muunnokset sekä lämmitysjärjestelmän apulaitteiden sähkönkulutus.

Sähkönkulutus on 24 MWh/a. Sähkön hinnalla 80 €/MWh ylimääräinen kustannus on 1 900 €/a. 3 Esim. Ilmaa, jonka virtaus on 1 m3/s esilämmitetään 10 °C. Lämmöntalteenottoteho on 12 kW. Prosessi toimii 8000 h/a ja vuosienergia on 96 MWh/a. Jos lämmön hinta on 35 €/MWh, säästö säästö 3 360 €/a. 4 Esim. Vettä, jonka virtaus on 1 l/s, esilämmitetään 10 °C. LTO-teho on 42 kW.

Yhdyskäytävän lämmityksen sähkönkulutus on arviolta 23 MWh/a. Yhdyskäytävän lämmitys voitaisiin hoitaa kylmimpiä pakkasjaksoja lukuun ottamatta ilmalämpöpumpulla. Nykyistä sähkölämmitystä tarvittaisiin ainoastaan silloin, kun ulkolämpötila on alle –15 oC.

Tehostamispotentiaaliksi  arvioitiin  lämpöenergian  häviöt  ja  kasvanut  sähkönkulutus  savukaasupuhaltimilla.  Palamisilmapuhaltimilla  tarvittava  lisäteho muuttuu suurelta osin palamisilman lämpöenergiaksi, mitä voidaan  pitää  hyötynä  palamisprosessille.  Palamisilmapuhaltimien  sähköenergian  säästöpotentiaali  arvioitiin  pieneksi.