Toisinaan on perusteltua erottaa lämmitys ja lämpimän käyttöveden valmistus toisistaan käyttämällä erillistä lämminvesivaraajaa. Jos lämmitysvaraaja on sijoitettu erilliseen rakennukseen, saadaan käyttöveden varasto ja valmistus tuotua lähemmäksi kulutuspisteitä. Aurinkolämpölaitteisto liitetään järjestelmään lisäämällä varaajaan ylimääräinen lämmönsiirrin keräinpiiriä varten.

LVI-tekniikka eli Lämmitys-, Vesi- ja Ilmastointitekniikka, ovat keskeisin osa talotekniikkaa. Kun ne toimivat oikein, asuminen on terveellistä, turvallista ja kuluttaa energiaa mahdollisimman vähän. ”Asumiskustannuksista suurin osuus on energiankäyttöä”, kertoo Samuli Könkö , Suomen LVI-liiton toiminnanjohtaja.

Näin ollen poistoilmalämpöpumppu on luonteva valinta matalaenergia- tai passiivitason uudistalossa, koska näissä tilojen lämmitys ei vaadi suurta energiamäärää vuositasolla. Poistoilmalämpöpumpun sekä ilmanvaihdon mitoitus suunnitteluvaiheessa on tärkeää, sillä lämmöntalteenotto edellyttää, että ilmanvaihto on tarpeeksi tehokasta.

Rakennuksen lämmitys-, viilennys- ja ilmanvaihtojärjestelmille on omat paikkansa arvioinnissa, mutta myös lämmityksessä sähkö on merkittävässä roolissa muun muassa lämpöpumppujen kautta. Paljon painoa laitetaan myös sähkön paikalliselle tuotannolle ja varastoinnille sekä sähköiselle liikkumiselle. Suomessa yleinen kaukolämpö on arviointimenetelmässä jäänyt hieman taka-alalle.

mukaiseksi käykää tilojen käyttäjien kanssa läpi myös toimet, joilla varaudutaan mahdollisiin sähkökatkoihin Lisätietoja: Motiva Oy johtava asiantuntija Harri Heinaro harri.heinaro@motiva.fi puh. 09 6122 5016 Suomen Kuntaliitto erityisasiantuntija Vesa Peltola vesa.peltola@kuntaliitto.fi puh. 040 568 7145 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin velvoitteiden mukaisesti viestintää eri lämmitys

Lisätietoja: Motiva Oy asiantuntija Veli-Matti Virtanen puh. 050 521 1234 veli-matti.virtanen@motiva.fi Lisää vinkkejä Talotekniikan viestintäfoorumin sivuilla: Talot kuntoon Lämpöpumppujen huolto-ohje (pdf) (204.7 KB) Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin velvoitteiden mukaisesti viestintää eri lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuuden parantamiseksi

Tärkeää on, että taloa tarkastellaan kokonaisuutena, jossa sen eri osat – rakenteet, lämmitys, ilmanvaihto ja asukkaiden toiminta – vaikuttavat toisiinsa. Energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvan energian käyttöönotto on aina järkevää tarkastella isomman peruskorjauksen yhteydessä.

UUNIN KÄYTTÖLÄMPÖTILAT 100–1 500 °C • metalliteollisuus ja valimot • lasiteollisuus • konepajateollisuus • tiili- ja keramiikkateollisuus • kemianteollisuus • metsäteollisuus • muoviteollisuus • elintarviketeollisuus • poltto • sulatus • lämmitys • kalsinointi • lämpökäsittely • haihdutus • kuivatus • kovetus • kypsytys • erikoisprosessit NÄIN TEHOSTAT TEOLLISUUSUUNIN ENERGIANKÄYTTÖÄ

Myös lämmitys- ja jäähdytyspiirien toiminnoissa voi olla puutteita ja säätöjen heiluntaa.

Mittaukset tulee tehdä myös eri käyttötapauksissa lämmitys ja jäähdytys erillispoistot keskuspölynimuri, takka, liesituuletin, puruimurit, kohdepoistot, maalauskaapit,… Mittaukset tulisi tehdä melko tyynellä säällä Myös paine-ero ulkovaipan yli on tarkastettava. Pientalossa se saisi olla enintään muutama Pascal.