Esimerkkejä lämmönsiirron kannalta ongelmallisista prosesseista teollisuudessa ovat mm. • titaanioksidipigmentin valmistus • mustalipeän haihdutus • erilaisten prosessien jäähdytys meri-, järvi- ja jokivedellä • nikkelintuotannon sivutuotteena saatavan ammonium sulfaatin kiteyttäminen sekä • raakaöljyn esilämmitys.

• Onko jäähdytys kytketty prosessiin? 4 Kaasujärjestelmät • Onko kulutusmittaukset toteutettu uuni-/poltinkohtaisesti? • Onko kulutusseuranta ajan tasalla? 5 Kuljetinjärjestelmät • Onko kuljettimien toiminta kytketty prosessiin? • Onko kuljetinaukot minimoitu? 6 Lämmöntalteenotto • Toimivatko lämmöntalteenottolaitteet tehokkaasti?

Rakennuksen käyttötarkoituksen mukaisen sisäilmaston aikaansaamiseksi voidaan käyttää rakenteellisia keinoja, pienentää sisäisiä kuormitustekijöitä, rajoittaa ulkoisten ja sisäisten kuormitustekijöiden vaikutusta sekä käyttää lämmitys-, jäähdytys-, ilmanvaihtoja ilmastointiteknisiä keinoja sekä näihin liittyvää ohjausta ja säätöä. 4§ Huonelämpötilojen suunnitteluarvot Rakennuksen huonelämpötilan

45 % Keittiölaitteet 6% ATK-tilan jäähdytys 3% LVI-laitteet 20 % Kuva 7 Ulkovalaistus 4% Sähköenergian laskennallinen kulutusjakauma kohteittain. 15 Edellisen katselmuksen arvioituun kulutusjakautumaan verrattuna ei eri laiteryhmien suhteellisissa kulutusosuuksissa ole tapahtunut merkittäviä muutoksia.

(Motiva Oy, Lämpöpumppu- ja ORC-sovellukset, 2013.) 2.3 2.3.1 Menettelytavat ja parhaat käytännöt Pinch-analyysi Pinch-analyysi on systemaattinen laskentamenetelmä prosessien jäähdytys- ja lämmitystarpeiden analysointiin.

Esimerkiksi jäähdytys voidaan järjestää sähkömoottorikäyttöisellä matalapaineisella puhaltimella, ja kappaleen poisto kuljettimelta sylinterillä pukkaamalla. • Onko puhalluslaitteet varustettu paineensäätimellä?

Toiminnallisena tavoitteena niissä on tarjota palvelua (lämmitystä ja käyttövettä) mahdollisimman lyhyellä odotusajalla (LKV), matalalla lämpötilatasolla ja varmistaa primääriveden hyvä jäähdytys. Suomessa kehitettiin lämmönjakokeskus, jossa uutena elementtinä on pieni varaaja, jonka tehtävänä on vaimentaa vaihtelut LKV:n menolämpötiloissa (Pöyry 2011).

Vastaavasti lämpö- tai kylmäenergiaa käyttävän järjestelmän (absorptiojäähdytys tai kaukojäähdytys) vuotuinen energiantarve lasketaan kaavalla (9.3) Q jäähdytys  jossa Qjäähdytys Qjk Q Q jk (9.3) Q lämpö- tai kylmäenergiaa käyttävän järjestelmän energiantarve, kWh/a jäähdytysjärjestelmällä tuotettu jäähdytysenergia, kWh/a jäähdytysenergian tuottoprosessin vuotuinen kylmäkerroin,

1010/2017 5) ilmanvaihtojärjestelmän sähköenergiankulutuksella puhaltimien ja mahdollisten apulaitteiden sähkönkulutusta; 6) ilmanvuotoluvulla q50 (m3/(h m2)) rakennuksen vaipan keskimääräistä vuotoilmavirtaa tunnissa 50 Pa:n paine-erolla rakennuksen kokonaissisämittojen mukaan laskettua rakennuksen vaipan pinta-alaa kohden; 7) jäähdytettävällä kylmällä tilalla sellaista tilaa, jossa jäähdytys

Näitä ovat muun muassa: • lämpöuunien ja kuivureiden kuumat poisto- ja savukaasut • prosessien jäähdytysvedet ja poistoilmavirrat 8 • paineilmakompressoreiden jäähdytys • koneellisen jäähdytyksen lauhdelämpö [22] Hukkalämmön käyttämisellä on mahdollisuuksien lisäksi haasteita.