Komission, parlamentin ja neuvoston kolmikantaneuvottelut direktiivin lopullisesta sisällöstä käynnistyvät keväällä 2023. Direktiivin edellyttämät kansalliset säädökset voisivat tulla arviolta voimaan vuonna 2026. Myös EU:n rakennustuoteasetus (EU 305/2011, CPR) on revision kohteena.

Skenaarioissa uusiutuvan energian osuus saavuttaa 60 prosentin tavoitetason laskettuna energian loppukulutuksesta vuonna 2030 ja täyttää siten EU:n uusiutuvan energian direktiivin luonnoksessa esitetyn periaatteen mukaisesti lasketun ohjeellisen tavoitteen Suomelle.

Euroopassa henkilöautojen terveydelle haitallisia päästöjä säädellään Euro-päästöluokilla (direktiivit) ja hiilidioksidipäästöjä niin sanotulla CO 2 -asetuksella (EY/443/2009 ja EY/333/2014). Henkilöautoissa bensiini- ja dieselmoottoreille on omat määräyksensä, joiden tiukkeneminen vähentää päästöjä ja tuo uusiin autoihin entistä monimutkaisempaa tekniikkaa.

Direktiivin ja asetusten suomennoksissa käytetään yleisesti termiä rakennusten älyvalmiusindikaattori tai älyratkaisuvalmiutta koskeva indikaattori. Tässä hankkeessa käytetään termiä rakennusten älyindikaattori.

Energiatehokkuusdirektiivi tuo muutoksia energiakatselmuksiin Energiatehokkuuslakia tullaan uudistamaan direktiivin uudelleenkirjoituksen pohjalta ja se tulee muuttamaan yritysten tukimahdollisuuksia energiakatselmusten osalta voimaantulon jälkeen.

Ekologista suunnittelua edistävä direktiivi 2005/32/EC on toinen energiatehokkaiden moottoreiden yleistymistä edesauttava säädös. Direktiivin tavoitteena on luoda puitteet energiaa käyttävien laitteiden suunnittelua koskeville vaatimuksille. Kullekin laiteryhmälle, kuten moottoreille, asetetut vaatimukset vahvistetaan erillisillä asetuksilla. Moottoreita koskeva ns.

Edelliset Motivan kriteerit ja ohjeet tälle hankintakategorialle on julkaistu vuonna 2019, ja ne eivät ole ottaneet huomioon esimerkiksi vuonna 2021 voimaan tullutta puhtaiden ajoneuvojen direktiiviä ja sitä toimeenpanevaa lainsäädäntöä.

Suomea, Ruotsia ja Norjaa lukuun ottamatta muualla Euroopassa on edelleen yleistä, että saparot typistetään rutiininomaisesti, vaikka se on direktiivissä kielletty. Julkisten hankintojen tekijä voi edellyttää, että sianliha on peräisin eläimestä, jonka saparoa ei ole katkaistu puremisen ehkäisemiseksi.

Direktiivin pohjalta tehty jätelaki ja sen asetukset sisältävät merkittäviä tiukennuksia myös rakennusjätteen lajitteluun ja kierrätykseen. Materiaalitehokas rakentaminen vähentää syntyvän jätteen määrää sekä lisää rakennus- ja purkujätteiden kierrätystä, jolloin ne voidaan jatkojalostaa esimerkiksi uusiksi tuotteiksi.

Ympäristöministeriö on aloittanut direktiivin toimeenpanon kansalliseen lainsäädäntöön. Ensimmäisenä hankkeena käynnistyy rakennusten perusparannussuunnitelman laatiminen. Lue lisää 3.6.2024 Lämmityskauden päätös: lähtölaukaus järjestelmien huoltotöille Kesä on parasta aikaa tarkistaa lämmitysjärjestelmien kunto ja toteuttaa erilaiset lämmitysjärjestelmähuollot.