Hiilensidonnan laitoksia suunnitteilla Suomeen Suomalaisilla jätteenpolttolaitoksilla on suunnitelmat siitä, kuinka edetään hiilidioksidin talteenoton suhteen. Ensimmäisiä laitoksia saadaan todennäköisesti käyttöön jo vuonna 2026. Talteenotettavaa hiilidioksidia aiotaan hyödyntää e-polttoaineissa tai kemikaaleina.

Hiilimonoksidi ja hiilidioksidi Hiilivetyä sisältävän polttoaineen palaessa syntyy ensin hiilimonoksidia eli häkää (CO). Kun häkä reagoi hapen kanssa, syntyy hiilidioksidia (CO 2 ). Pakokaasut saattavat sisältää ajoittain paljonkin häkää. Hiilivedyt Osa polttoaineesta kulkeutuu palamattomana moottorin läpi. Tästä aiheutuu hiilivetypäästöjä (HC).

Siinä vedyn ja hiilen väliset kemialliset sidokset rikotaan, ja hiili hapetetaan hiilidioksidiksi, joten reaktion tuotteena saadaan vetyä ja hiilidioksidia. Reformoinnissa voidaan käyttää myös biometaania, jolloin hiilen kiertokulku on periaatteessa suljettu.

Ympäristön kannalta kuitenkin merkityksellistä on se, että fossiilisia polttoaineita käytettäessä päästetään ilmakehään uutta hiilidioksidia kun taas jäte- ja tähdepohjaista etanolia käytettäessä hiilidioksidin katsotaan sitoutuvan takaisin kasveihin ja hiilen kiertokulkuun.

Palamattomat hiilivedyt ja häkäpäästöt voidaan pelkistää hiilidioksidiksi ja vedeksi jalometalleja sisältävän hapettavan katalysaattorin (DOC) avulla samalla tavalla kuin bensiinimoottorissa. Hiilidioksidi ja biopolttoaineet CO 2 -päästöt eli hiilidioksidipäästöt ovat suoraan suhteessa ajoneuvon polttoaineenkulutukseen. Litrasta dieseliä syntyy 2 660 grammaa hiilidioksidia.

CO 2 : Hiilidioksidi, jota syntyy muun muassa hiilipohjaisten polttoaineiden palamisessa ja ihmisen uloshengityksessä. Fossiilisten polttoaineiden käytöstä syntyvä hiilidioksidi muuttaa maapallon hiilidioksiditasapainoa, minkä on todettu aiheuttavan kasvihuoneilmiötä.

Auton pakoputken päästä tulevan hiilidioksidin määrä riippuu energiankulutuksesta ja polttoaineen kemiallisesta koostumuksesta, ei siitä, onko polttoaine fossiilista vai bioperäistä. Fossiilisen polttoaineen palaessa hiilidioksidista vain osa sitoutuu kasveihin ja suurin osa nostaa ilmakehän CO 2 -pitoisuutta.

Keskeisiä ajureita aurinkoenergian lisääntyvälle käytölle ovatkin teknologinen kehitys, energiatehokkuuteen ja hiilidioksidista vapaaseen energiatuotantoon pyrkiminen sekä uusiutuvan energian ohjauskeinot. Aineiston Motivan verkkopalvelun Aurinkolämpö-sivuja varten kokosi Motivan projektiryhmä.