Suihkuveden lämmitys (38 °C) noin 15 000 kWh, veden lämmitys sähköllä 1950 €. Vesipetojen perheen suihkunkäyttö maksaa 3150 € vuodessa. Neljä henkilöä aamuisin 2 min ja iltaisin 4 min suihku. Vuodessa vettä kuluu 157 680 litraa, kylmä vesi noin 480 €. Suihkuveden lämmitys (38 °C) noin 6 000 kWh, veden lämmitys sähköllä noin 780 €.

Pientalossa energiankulutus jakaantuu seuraavasti. huonetilojen lämmitysenergia noin 40-60 % käyttöveden lämmitys noin 10-25 % tuloilman esilämmitys noin 5-15 % huoneisto- ja kiinteistösähkö noin 20-30 % Huonetilojen lämmitys Lämmitysjärjestelmä kannattaa suunnitella siten, että asuintilojen, puolilämpimien tilojen ja pesutilojen lämmitystä voidaan ohjata erikseen.

Kiinteistön lämmitys voi kokonaisuudessaan koostua useasta rinnakkaisesta lämmitysjärjestelmästä.

Tyypillisesti vanhan sähkölämmitteisen asunnon sähkönkulutus jakautuu seuraavasti: huonetilojen lämmitys 50 prosenttia, käyttöveden lämmitys 20 prosenttia, taloussähkön osuus 30 prosenttia. Suurissa ja vanhoissa taloissa tilojen lämmityksen osuus voi olla jopa 80 prosenttia.

Sähkön kokonaiskulutus Käyttöveden lämmitys Kotitalous- sähkö Lämmitys- ja kiinteistösähkö 50-luvun pientalo, noin 120 m 2 , 2 asukasta 15 000 1 600 3 500 9 900 70-luvun pientalo, noin 120 m 2 , 2 asukasta 16 000 1 600 3 500 10 900 90-luvun pientalo, noin 150 m 2 , 4 asukasta 16 800 3 200 4 600 9 000 2000-luvun pientalo, noin 150 m 2 , 4 asukasta 17 150 3 200 4 600 9 350 Lähde: Energiateollisuus

Lautaslämmitin: Lautasten lämmitys on tarpeen, kun halutaan varmistaa annoksen pysyminen kuumana. Lautasia ei tarvitse lämmittää, jos aterian eri osat ovat samalla lautasella (esimerkiksi kouluateriat). Säädä lautaslämmittimen termostaatti noin 70 celsiusasteeseen. Laitteen lämmitys kestää 1,5 h. Lämpöhaude: Älä laita liikaa vettä lämpöhauteisiin; noin 4 cm riittää.

Hyödyntämiskohteet Vesihuoltolaitoksilla tarvitaan lämpöenergiaa voi hyödyntää seuraaviin kohteisiin: Kiinteistöjen lämmitys Ilmanvaihdon lämmitys Lämmin käyttövesi henkilökunnan käyttöön Lämmin käyttövesi tuotannon tarpeisiin Prosessilämmitykset (esimerkiksi mädättämö) Yleisimmin käytetyt ratkaisut Tyypillisimpiä LTO ja lämpöpumppuratkaisuja vesihuoltolaitoksilla ovat: Kiinteistöjen

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin velvoitteiden mukaisesti viestintää eri lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuuden parantamiseksi tehdään alan toimijoista kootun Talotekniikan viestintäfoorumin kautta. Motiva koordinoi foorumin toimintaa ympäristöministeriön toimeksiannosta.

Lähelle pintaa, vesieristyksen alle, asennettu lämmitys on huomattavasti energiatehokkaampi kuin syvälle asennettu. Sivun tiedot perustuvat sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarissa tutkittuun ja tuotettuun aineistoon.

Lue lisää taloautomaatiosta Lue lisää: Vesikiertoinen lämmitys – ylläpito ja säätö Lue lisää: Kuiva sähkölämmitys – ylläpito ja säätö