Tällä hetkellä yritysten ja kuntien jäte-, ylijäämä- ja sivuvirtamateriaaleja jää hyödyntämättä, kun niille ei löydetä hyödyntäjiä tai hyödyntämiskohteita. Esimerkiksi rakentamisen purkumateriaalien hyödyntämistavoite vuodelle 2020 oli 70 prosenttia, mutta vain noin 50 prosenttia materiaaleista saatiin kiertoon. Sama haaste koskee monia muitakin aloja.

Energiafiksu käyttäjä seuraa kulutusta ja sähkön hintaa – jätetään yhdessä tarpeeton energiankäyttö historiaan! Energiansäästöviikolla muistutellaan, että joka kodin ja organisaation pienet ja nopeavaikutteiset energiateot ovat yhä tärkeitä, ja niiden tulisikin olla jokaisen pysyviä toimintamalleja.

Keittiössä syntyy suurin osa kodin jäteistä. Hyvin suunniteltu jätehuolto helpottaa jätteiden lajittelua.

Jos auto jätetään työpäivän ajaksi liityntäpysäköintiin ja ketjutetaan aamun ja illan asiointimatkoja, eri kulkutavat täydentävät toisiaan ihanteellisesti.

Materiaalitehokkuutta voi parantaa huomattavasti myös sellaisissa yrityksissä, joissa ei juuri synny tehtaan ulkopuolelle vietävää jätettä.

Tuulivoimaloiden perustukset jätetään mahdollisuuksien mukaan maahan ja maisemoidaan, tai puretaan osin räjäyttämällä ja pulveroimalla syntynyt teräsbetonimurska.

Toisen jäte on toisen raaka-aine. Aikamme suurin konflikti syntyy luonnon monimuotoisuuden ympärille. Kun puhumme kaupunkien luonnosta, puhumme metsistä, virkistysalueista, puistoista ja lähiluonnosta. Ne ovat ihmisille tärkeitä. Kyse ei ole vain paikoista, vaan ihmisten kokemuksista, muistoista ja historiasta. Ihmiset lähtevät puolustamaan itselleen tärkeitä alueita.

Teollisuudessa lämpöä on mahdollista saada talteen prosessi- ja savukaasuista, jäte- ja jäähdytysvesistä sekä poistohöyryistä. Hukkalämpö on haaste useille teollisuusaloille Eniten tuotannon ylijäämälämpöä syntyy energiavaltaisilla teollisuudenaloilla kuten metsä-, elintarvike-, metalli- ja kemianteollisuudessa.

Materiaalitehokkuuden parannustoimet liittyvät lähinnä jäteasioihin Materiaalitehokkuuden parannustoimilla voidaan vähentää toimipaikassa syntyvää jätettä, parantaa sen laatua tai löytää jätteelle hyötykäyttötapoja.

Näin toisen toimijan sivuvirta tai jäte muuttuu tuottavaksi resurssiksi toiselle ja säästää kummankin kustannuksia vähentäen samalla myös haitallisia ympäristövaikutuksia. Parhaimmassa tapauksessa symbiooseissa syntyy kaupallisesti menestyviä korkean jalostusasteen tuotteita loppukäyttäjien tarpeisiin sekä kotimaassa että kansainvälisillä markkinoilla.